Ajatuksen voimalla

Hyvinvointimme on jo pitkään kehittynyt aineellisen tuotantokyvyn myötä, mutta laskevan rajahyödyn laki vaikuttaa tähänkin ilmiöön. Paikoin aineellisen varallisuuden lisääminen ei enää lisää hyvinvointiamme.

Sen rinnalla houkutteleva panos-tuotossuhde olisi aineettoman pääoman, ja erityisesti inhimillisen pääoman, kehittämisessä. Tietoinen ajattelu, osaaminen ja arvot ovat keskeisiä hyvinvoinnin tekijöitä, mutta oppiaineina varsin haastavia. Aineellinen tuotantokykykin perustuu viimekädessä inhimillisen pääoman luovaan voimaan.

Pienten ja keskisuurten yritysten merkitys suomalaisen hyvinvoinnin rakentajana lienee kiistaton. Yritysjohdon oman arvion mukaan Pk-yritysten suurimpiin kehittämiskuiluihin lukeutuvat muun muassa strategia ja johtaminen. Tutkimustiedon mukaan strategisen johtamisen käsitteistöä hyödyntävät yritykset ovat kannattavampia kuin ne, jotka eivät käytä. Käytännön työssä Pk-yritysten kanssa olen pannut merkille, että jo pelkästään sillä, että strategiatyötä tehdään, on suuri merkitys. Se ohjaa määrittelemään selkeän tahtotilan konkreettisine tavoitteineen. Tavoitteiden toteutumisen seuranta jo sinällään tukee tavoitteita, sillä usein mittauskohde kehittyy. Strategiatyössä on esiin noussut myös kannattavuuden ja fokusoinnin yhteys sekä sellainen mielenkiintoinen seikka, että vaikka formaaleihin strategiadokumentteihin jäisi toivomisen varaa, niin aiotut suunnitelmat lähtevät usein toteutumaan. Dokumentteja tärkeämpää on siis strateginen ajattelu ja yhdessä oppiminen. Yksin ei strategiaa tehdä eikä toteuteta, se on yhteinen juttu.

Johtamisessa tietoinen ajattelu on työkalu, jonka avulla voidaan ymmärtää sekä ohjata omaa käyttäytymistä ja vaikuttaa muiden toimintaan. Käyttäytymismallien taustalla vaikuttavat uskomukset, arvot ja kulttuuri, joiden muuttaminen on vähintäänkin haasteellista. Ja johtamisessa ollaan usein tekemisessä muutosten kanssa. Toiminnan kehittäminen edellyttää yleensä oppimista ja vanhojen toimintatapojen korvaamista uusilla. Muutoksen koskiessa syvemmällä olevia mentaalimalleja saattaa tuntua, että jopa oma persoona ja maailmankuva kohtaavat muutospainetta. Tietoinen ajattelu voi tässä auttaa, mutta myös uusien toimintamallien harjoittelun kautta voidaan tietoista toimintaa muuttaa automaattiseksi ja vaikuttaa syvempiin mentaalimalleihin. Arvojen ja kulttuurin tulee tukea käyttäytymismalleja, jotta muutos on pysyvä.

Hyvinvoinnin tekijöinä on usein mainittu erikoistuminen ja yhteistyö, vaikka nyt yhteistyö onkin globaalissa taloudessa ajautumassa hippasille oman edun tavoittelun kanssa. Yhteistyö on arvo, josta kannattaa pitää kiinni. Osallisuus motivoi ja lisää hyvinvointia, kun kaikki otetaan mukaan. Pk-yritysten strategiatyöskentelyn ja johtamisen (sekä myynnin) kehittämisessä on edelleen suuri hyödyntämätön potentiaali, joka voidaan muuntaa ihmisten, yritysten ja koko yhteiskunnan hyvinvoinniksi, yhdessä.

Hyvää Joulua ja 100 lasissa Uuteen Vuoteen!

Ari Lammi

Kirjoittaja on opiskellut Porin yliopistokeskuksessa tuotantotalouden diplomi-insinööriksi ja väitellyt vuonna 2012 strategisesta johtamisesta. Nykyään hän osallistuu hallitustyöskentelyyn ja auttaa yrityksensä kautta asiakkaitaan strategian, johtamisen ja myynnin kehittämisessä.