Alusta loppuun -projekti

Ulla on pyöritellyt Porissa projekteja ja hankkeita jo parikymmentä vuotta. Mikä mahtaa olla projektitöiden parissa viihtymisen salaisuus?

- Se alku ja se loppu, Ulla pohtii.

Sattuma, yllätys, rytmi ja kankeus

Ulla Jaakkola on käynyt koulunsa Porissa ja aloitti yhdeksänkymmentäluvun puolessa välissä määräaikaisessa työsuhteessa Tampereen teknillisellä korkeakoululla Porissa. Sattumalta. Ja sillä tiellä ollaan. Koulutukseltaan Jaakkola on tekstiili- ja vaatetustekniikan DI. Aluksi hän toimi tutkijana ja sitten erilaisten hankkeiden ja projektien parissa. Työkirjoon on kuulunut myös tuotekehitys erilaisissa yrityksissä. Edelleen innostuneena juuri alkaneesta, ja toisesta juuri päättyvästä projektista, voisi päätellä sattuman puhaltaneen Ulla Jaakkolan aivan oikeaan suuntaa.

Hankkeissa on Ullan mielestä kivaa juuri se alkujännitys ja valmistumisen tunne. Tähän väliin mahtuu hermostus kulujen hyväksymisestä ja jatkuva aikataulussa pysymisen ehdottomuus. Ihan yhtä juhlaa projektit ja hankkeet eivät sentään Jaakkolankaan mielestä ole. Kankeiden kaavojen noudattaminen, jatkuva dokumentointi ja raporttien askartelun määrä vievät voimia itse työltä.

- Projekti sanelee liikaa ehtoja ja jatkuva budjetin hyväksymisen tarkkailu aiheuttaa välillä kireyttä, Jaakkola sanoo.

Keskustelun paino siirtyy yllättävän pian taas projektien valoisiin puoliin. Toisaalta hankkeilla on aina oma rytminsä.

Uudet kontaktit, työ + opinnot

Kaikenlaiset kumppanit, erilaiset projektityöntekijät ja partnerit ovat Ullan mielestä ehdottomasti projektien ja hankkeiden parasta antia. Mieleen painuneista hankkeista tulee projektiekspertillemme ensimmäisenä mieleen tuorein hanke (ESR) kestävän kehityksen mukaisen toiminnan ja kiertotalouden hyödyntämisestä pk-yrityksissä. Työn ohessa insinööristä DI:ksi on ehkä kuitenkin niitä lämpimimmin muisteltavia projekteja, juuri opiskelijapainotteisuuden tähden. Jaakkola mainitsee muun muassa Tedin ja Tukevan, Tavoitteena terveyttä edistävä työpaikka -hankkeen ja Tutkimus-, kehittämis- ja valmennushanke, joista juuri jälkimmäinen liittyy työn ohella tutkinnon suorittamiseen.

Tämän lehden numerossa tulee useamminkin esille työn ja opiskelun yhdistäminen. Myös Jaakkolalla on ollut osaamisensa pelissä, hän on monen hankkeen puitteissa ollut luomassa ja tukemassa opiskelun ja työelämän rinnakkaiseloa.

- Onhan se aika paljon muuttunut sitten 90-luvun alkuaikojen, Ulla sanoo.

Hän muistelee kuinka rankkaa se silloin opiskelijoille oli, sitoutua opintoihin työn ohella joka viikonlopuksi. Lämmöllä Jaakkola kuitenkin muistelee niitä kohtaamisia ja opiskelijoiden kanssa tehtyjä antoisia työtunteja.

Puutarhaprojekti

Kysyessäni Ullalta onko projektiluontoisuus hivuttautunut myös työn ulkopuoliseen elämään, Ulla hieman hymähtää, onhan se puutarhanhoito myös vähän sellaista. Muina rentoutumisen keinoina Ulla mainitsee jumpan ja dekkareiden lukemisen. Projektejahan nekin.