13.06.2018 10:13
Saunomalla menneisyys
Laura Seesmeri, silloinen Puromies, sai jatko-opinto-oikeuden maisemantutkimukseen vuonna 2011. Eri vaiheiden jälkeen viimeiset kolme vuotta hän on tehnyt täysipäiväisesti kirjoitustyötä ja nyt väitöskirja on valmis. Aiheena on monien suomalaisten lempiaihe eli sauna ja saunominen, vaikka kirjoittaja itse ei omien sanojensa mukaan olekaan kovin aktiivinen saunoja.
Turun yliopistossa projektitutkijana työskentelevän Laura Seesmeren väitöskirja Sauno itsellesi menneisyys. Kehollisuus osana muisteltua ja esitettyä kokemusta tarkastettiin perjantaina 8.6.2018 Porin yliopistokeskuksessa. Miten kirjoittaja on päätynyt tähän aiheeseen?
- Sain kutsun vieraaksi Suomen Saunaseuraan ja seuran jäsenten innostus aihetta kohtaan herätti omankin innostuksen. Alkoi kiinnostaa kaikki se kokemuksellisuus ja miten maisema määrittää näitä kokemuksia, sanoo Seesmeri.
Kokemuksia kahdelta suunnalta
Seesmeri tarkastelee väitöskirjassaan saunomista kehollisena ja aistimellisena kokemuksena, jossa yhdistyvät kokijan omat muistot, kulttuuriset merkitykset ja luontosuhde.
Toisena aineistona kirjoittaja käyttää 1900-luvun alusta nykypäivään ajoittuvaa kokemuksellista kerrontaa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran sauna-aiheisista keruista. Keruut ovat vuoropuhelussa toisen aineiston eli suomalaisten kiuasmainosten kanssa. Nämä aineistokokonaisuudet muodostavat yhdessä mielenkiintoisen kuvan saunomisen merkityksistä modernisoituneessa Suomessa.
- Kiukaita on valmistettu ja mainostettu Suomessa jo 1930-luvulta alkaen, joten tarkastelu tätä kautta kattaa lähes koko suomalaisen mainonnan historian, Seesmeri kertoo.
Tutkimuksessa selvisi, että ihmisten lisäksi myös kiuasmainokset sitovat uuden teknologian vahvasti perinteisiin ja käyttävät hyödykseen luontosuhdetta. Sauna on monelle esteettinen kokemus, jossa aisteilla on keskeinen asemansa.
- Mainoksissa voidaan esimerkiksi tarjoilla savusaunan tuntuisia löylyjä, jotka on helppo saavuttaa napin painalluksella, Seesmeri kiteyttää.
Välttämättömyydestä nautiskelun välineeksi
Saunan funktio on aikojen saatossa muuttunut hygienian ja erilaisten taloustöiden hoitopaikasta rentoutumiseen keskittyväksi puhdistautumisen paikaksi. Yleiset saunat ovat vähentyneet etenkin pienemmillä paikkakunnilla, mutta suurimmissa kaupungeissa yhteissaunat ovat tehneet uuden tulemisen.
- Saunominen on säilynyt osana suomalaista arkea, mutta sen rooli on myös toimia nostalgian ja jopa myyttisen menneisyyden paikkana, jossa luonto on voimakkaasti läsnä, kertoo Seesmeri.
Satakunnassa merkittävää saunatoimintaa edustaa muun muassa lähes 80 vuotta kiukaita valmistanut Narvin tehdas Rauman Lapissa sekä yksilöllisiä saunoja rakentava ja suunnitteleva Saunapojat Porin Puuvillassa.
Kauaa Seesmeri ei ehdi lepäilemään väitöskirjaurakkansa jälkeen: jo kesäkuun puolivälissä sai lähteä Kööpenhaminaan kertomaan uudesta BalticRim-hankkeesta, jossa hän toimii projektitutkijana.