<< Takaisin

Porin yliopistokeskuksen johtaja Tarmo Lipping iloitsee, että yliopistokeskusten, yliopistokeskuskaupunkien ja yliopistokeskusmaakuntien yhteinen edunvalvontaponnistelu on tuottanut näkyvää tulosta.

- Pääsyllä mukaan ekosysteemisopimusten piiriin on hyvin suuri merkitys. Se avaa uusia mahdollisuuksia TKI-rahoituksen saamiselle alueelle, nostaa yliopistokeskusten profiilia omien alueidensa kehittäjinä sekä toivottavasti myös kannustaa emoyliopistoja tiiviimpään läsnäoloon yliopistokeskuskaupungeissa, Lipping sanoo.

Ekosysteemit ovat olennainen osa aluekehitystä

Termi ekosysteemi on nykyään esillä useissa eri yhteyksissä. Ekosysteemillä tarkoitetaan tässä tapauksessa sitä, että eri organisaatiot toimivat yhdessä, jakavat resursseja ja dataa, määrittelevät yhteisiä tavoitteita ja toteuttavat yhdessä toimenpiteitä niiden saavuttamiseksi.

- Ekosysteemien kehitys on aluekehityksen oleellisimpiä osatekijöitä toimintaympäristössä, jossa kilpailu sekä kansainvälisellä että kansallisella tasolla alueiden välillä kiristyy jatkuvasti, Lipping sanoo.

Alueellisesta näkökulmasta ekosysteemeihin voidaan jossain määrin vaikuttaa saavutettavuuden ja vetovoiman parantamisella, mutta näin tekevät kaikki muutkin. Siksi olemassa olevilla resursseilla on pystyttävä yhdessä tekemään enemmän ja paremmin. Yksi avain siihen on juuri ekosysteemiajattelu.

Lippingin mukaan alueella toimivien ekosysteemien tunnistaminen ja osallistuminen niiden toimintaan on oleellinen tekijä, kun mietitään yliopistojen läsnäoloa Satakunnassa.

- Yhtenä esimerkkinä on robotiikka- ja tekoälyekosysteemi, jossa yliopistokeskuksen tutkijat toimivat yhdessä SAMKin, Prizztechin, alan yritysverkoston sekä muiden kehittäjäorganisaatioiden kanssa. Tuloksia tästä ovat muun muassa yhteinen kompetenssikeskus RoboAI ja Robocoast Digital Innovation Hub. Toisena esimerkkinä voidaan nähdä SOTE-tutkijafoorumi, jossa alan tutkijat jakavat säännöllisesti tietoa keskenään, Lipping mainitsee.

Hän kehottaakin miettimään, millaisen ekosysteemin osana itse kukin meistä toimii ja miten tätä ekosysteemiä voitaisiin vahvistaa siten, että Satakunta olisi tulevaisuudessa entistä kilpailukykyisempi.

Tulevat ekosysteemisopimukset solmitaan valtion, yliopistokaupunkien ja yliopistokeskuskaupunkien kanssa. Mukana ovat Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Oulu, Rovaniemi, Vaasa, Joensuu, Kuopio, Jyväskylä, Lappeenranta, Lahti, Pori, Seinäjoki, Mikkeli, Kajaani ja Kokkola.

Teksti: Maria Ojanen
Kuva: Mikko Viitapohja