Korkeakouluharjoittelun hyvät käytännöt

Harjoittelun tavoitteena on vahvistaa opiskelijan asiantuntijuuden kehittymistä, oman osaamisen tunnistamista sekä valmiuksia vastata työelämän osaamisvaatimuksiin. Harjoittelun aikana opitaan soveltamaan opintojen aikana hankittua tietoa ja taitoa käytäntöön sekä kartutetaan kokemusta oman alan työtehtävistä ja työelämän käytännöistä. Suositeltava ajankohta harjoittelulle on opintojen loppuvaihe, jotta omaa osaamista ja asiantuntemusta voi hyödyntää kaikkein parhaiten.

Parhaimmillaan harjoittelu antaa arvokasta näkökulmaa opintojen suunnitteluun. Harjoittelun kiinnittyminen osaksi opintoja tukee opiskelijan osaamisen tunnistamista ja tulevaisuuden vaihtoehtojen arviointia ja siten myös opiskelijan motivaatiota ja opintojen etenemistä.

Harjoittelun toteuttamisen tavat ja harjoittelun sijoittuminen opintoihin vaihtelevat tutkinto-ohjelmittain ja harjoittelu voi olla tutkinto-ohjelmissa pakollista, vaihtoehtoista tai valinnaista.

Miksi palkata korkeakouluharjoittelija?

Harjoittelija tuo työyhteisöön uutta osaamista ja uusia ideoita sekä arvokkaan työpanoksen.

Harjoittelijat tuovat lisäresursseja organisaatioon.
Harjoittelun kautta työnantajat saavat mahdollisuuden tutustua alan tulevaisuuden osaajiin.

Laadukas harjoittelu pähkinänkuoressa:

• Laadukas ja vaikuttava harjoittelu on tavoitteellista

• Kaikkien osapuolten – opiskelijan, työnantajan ja yliopiston/harjoittelun ohjaajan - pitää tietää miksi harjoitteluun lähdetään ja mitä tavoitellaan
• Harjoittelu tai työelämäjakso kuvataan osaamisperustaisesti opetussuunnitelmassa ja tutkinto-ohjelmat asettavat harjoittelulle sisällölliset tavoitteet
• Tutkinto-ohjelmassa on harjoittelun kokonaisuutta tunteva ohjaaja, joka järjestää opiskelijoille opetuksellista ja ohjauksellista tukea ennen harjoittelua ja mahdollisuuden oppimiskokemusten jakamiseen harjoittelun jälkeen
• Opittua tulee arvioida
• Opiskelija reflektoi oppimaansa esimerkiksi laatimalla raportin harjoittelustaan.
• Kaikkien osapuolten sitoutuminen
  
  

Tavoitteet:

Tavoitteet on hyvä kirkastaa. Tavoitteita on kaikilla kolmella osapuolella: työnantajalla, opiskelijalla ja yliopistolla.

Valmistautuminen harjoittelijan tuloon

Ennen harjoittelun alkua tulisi tehdä opiskelijan vastaanottamiseen tarvittavat valmistelut mahdollisimman pitkälle, jotta opiskelija tuntee itsensä tervetulleeksi ja pystyy nopeasti sopeutumaan uuteen työympäristöön ja työtehtäviin. Opiskelija kannattaa kutsua työpaikalle tutustumaan harjoittelupaikkaan, jolloin työtehtävistä voidaan sopia tarkemmin. Vierailukäynnillä opiskelija orientoituu etukäteen tulevaan työpaikkaan ja samalla voidaan laatia työsopimus. Harjoittelun ohjaaja valmistaa ja pohjustaa myös työpaikan muun henkilökunnan opiskelijan tuloon.​​​​​​​​​​​​

Harjoittelija tarvitsee:

• Oman työpisteen
• Tietokoneen ja muut työssä tarvittavat välineet

Lisäksi on syytä pohtia muita käytännön asioita. Tällaisia ovat esimerkiksi:

• Tietokoneen ja puhelimen käyttöoikeudet
• Työaika ja sen seuranta
• Palkanmaksukäytännöt
• Kopiokoneen käyttö
• Toimistotarvikkeiden saanti
• Sosiaalitilat ja kahvitaukokäytäntö
• Ulko- ja sisäovien aikataulut ja käyttö
• Postin kulku sisäisesti ja ulkopuolelle

Perehdytys

Opiskelija tulee perehdyttää työhönsä. Perehdyttäminen työhön alkaa työtilojen, työpaikan ja työtovereiden esittelyllä. Opiskelija on myös hyvä perehdyttää organisaation erilaisiin toimintaperiaatteisiin, organisaation toimialaan ja muihin käytännön asioihin. Opiskelija kannattaa myös ottaa mukaan kokouksiin ja palavereihin, jotta hän pääsee sisälle organisaatioon mahdollisimman nopeasti.

​​​​​​​Perehdyttämisvaiheessa on lisäksi tärkeää sopia opiskelijan pääasiallisista työtehtävistä, jotta opiskelijalle on selvää mikä on hänen roolinsa ja mitkä tehtävät kuuluvat hänelle. Perehdyttämisessä myös opiskelijan aktiivisella roolilla ja oma-aloitteisuudella on tärkeä merkitys.

Ohjaus

Opiskelijalla tulee aina olla harjoittelupaikassa nimettynä tehtäviin perehtynyt ohjaaja. Hyvään harjoitteluun kuuluu, että ohjaaja sitoutuu perehdyttämään opiskelijaa, ohjaamaan opiskelijaa koko harjoittelujakson ajan ja arvioimaan hänen oppimistaan. Opiskelijan kannalta on tärkeää, että hän saa ohjaajalta palautetta siitä mikä on mennyt hyvin, mutta myös siitä mitä opittavaa hänelle jäi harjoittelun jälkeen. Lomien ja muiden pidempien poissaolojen ajaksi harjoitteluohjaajalle tulee olla nimettynä varahenkilö. Myös yliopiston harjoitteluyhteyshenkilön puoleen voi kääntyä harjoitteluvaatimuksiin ja ohjaukseen liittyvissä asioissa.

Ohjaus on oppimisprosessi niin opiskelijalle kuin ohjaajallekin. Opiskelija oppii parhaiten saadessaan mielekkäitä ja riittävän haasteellisia työtehtäviä. Ohjauksen avulla lisätään opiskelijan tuntemusta oman koulutusalansa erityispiirteistä ja työn vaatimuksista. Lisäksi ohjaus vahvistaa opiskelijan yleisiä työelämävalmiuksia, kuten tiimi- ja vuorovaikutustaitoja sekä ongelmanratkaisutaitoja. Ohjausprosessi edellyttää aitoa vuorovaikutusta, jossa keskustellaan ja kuunnellaan toista arvostaen. Hyvän mahdollisuuden dialogille tarjoaa vapaa, yhteistoiminnallinen, tietoa yhdessä luova ja tukea antava ilmapiiri.

Hyvä ohjaus:

• Harjoittelijan kuunteleminen
• Opiskelijan ideoiden, näkemyksien ja mielipiteiden arvostaminen
• Rakentavan palautteen antaminen
• Harjoittelijan kannustaminen ja innostaminen
• Avoin suhtautuminen uusiin näkökulmiin

Ohjaus kannattaa

Antoisa harjoittelukokemus ja hyvä mielikuva työnantajasta välittyvät opiskelijan kautta oppilaitokselle ja muille opiskelijoille. Opiskelijan kanssa käydyt keskustelut tarjoavat tietoa alan uusimmasta tutkimuksesta ja teoriatiedosta. Opiskelijan kautta ohjaaja ja koko työyhteisö voi päivittää omaa ammattitietouttaan ja saada tuoreita näkökulmia työelämään suoraan yliopistomaailmasta.

Muistilista harjoittelun ohjaajalle

• Opiskelijan kanssa käydään tavoitekeskustelu ennen harjoittelun alkamista ja täsmennetään kaikkien osapuolten realistiset odotukset ja tavoitteet
• Sovitaan ohjauskäytännöt, esimerkiksi erilaiset oppimistehtävät
• Harjoittelujakson alussa kannattaa toteuttaa koko työyhteisön yhteinen tutustumis- ja perehdytystuokio. Samalla varmistetaan, että kaikki työyhteisön jäsenet tietävät, mitä opiskelija tekee
• Sovitaan säännölliset opiskelijan ja harjoittelunohjaajan palautekeskustelut. Opiskelijan tulisi saada ohjaajaltaan rehellistä ja rakentavaa palautetta koko harjoittelujakson ajan.
• Opiskelijan osallistuminen työpaikan erilaisiin tilaisuuksiin kuten kokouksiin, palavereihin ja asiakastapaamisiin
• Opiskelijan on hyvä joutua pohtimaan eri työmenetelmien eroja, tuloksia ja niiden tarkoituksenmukaisuutta. Ohjaajan tulisi rohkaista opiskelijaa myös arvioimaan harjoittelupaikan työtapoja. Opiskelijanäkökulma auttaa näkemään harjoittelupaikan työkäytännöt ja toiminnan uusin silmin.

Loppukeskustelu ja työtodistus

Harjoittelun lopulla harjoittelijan ja harjoittelunohjaajan kannattaa varata aikaa loppukeskustelulle. Keskustelussa käydään läpi harjoittelun keskeiset sisällöt ja arvioidaan, onko tavoitteissa onnistuttu.

Harjoittelun yhteinen arviointi

• auttaa opiskelijaa tiedostamaan ammatillista kasvuaan
• avaa niitä tekijöitä, joiden suhteen on vielä kehittämisen varaa.

Opiskelijalla on oikeus saada työtodistus, josta ilmenee

• harjoittelutyönantaja
• työtehtävät
• harjoittelun ajankohta

​​​​​​​Opiskelija voi pyytää todistukseen vielä erikseen arviota työtaidoistaan. Todistus kannattaa kirjoittaa välittömästi harjoittelun päädyttyä.

Harjoitteluyhteistyön jatkuminen

Onnistunut harjoitteluprosessi edellyttää valmistautumista, työskentelyjakson hyödyntämistä, ja kokemuksen analysointia jälkikäteen. Oppiminen tekee harjoittelusta laadukasta. Myös työnantaja on saavana osapuolena.

​​​​​​​Onnistunut ja laadukas harjoittelu avaa mahdollisuuden vakiintuneeseen harjoitteluyhteistyöhön yliopiston kanssa.