Kampuksella tapahtuu | 10.12.2020 09:00
Yhteistyötä tiivistäen ja jatkuvasti kehittyen
Viime aikoina on käyty runsaasti keskustelua yliopistollisen koulutuksen ja tutkimuksen roolista ja asemasta Satakunnassa. Koulutuksen rakenteet ovat tietysti asia, mikä kiinnostaa julkisuudessa, mutta samasta asiasta on viime kädessä kyse, kun keskustelemme yliopistokeskuksen strategisista painotuksista tai yhteistyöstä yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa.
Valtakunnallisen yliopistokeskusseminaarin antia
Suomen kuusi yliopistokeskusta muodostavat verkoston, jonka yhteistä toimintaa koordinoi vuorotellen yksi yliopistokeskus. Tänä vuonna koordinaatiovastuu oli Kokkolalla ja ensi vuodeksi se siirtyy Poriin.
Perinteeksi on muodostunut, että yliopistokeskukset järjestävät vuosittain kaksi yhteistä seminaaria, keväisin ja syksyisin, joista erityisesti syyskauden tapahtuma on suunnattu laajemmalle yleisölle. Tämän vuoden seminaarit järjestettiin etänä, ja vaikka näiden seminaarien yhteydessä niin tärkeistä kasvokkain tapaamisista jouduttiinkin luopumaan, etäkokous mahdollisti tavallista laajemman osallistumisen sekä muun muassa maakuntaliittojen edustajien paneelikeskustelun, joka aikataulusyistä olisi fyysisesti ollut erittäin haastava järjestää.
Satakuntaa keskustelussa edusti aluekehitysjohtaja Timo Vesiluoma, jonka puheenvuorosta mieleeni painui kaava: N = 1 & R = G. Kaava kiteyttää hyvin oppimisen globaalia ulottuvuutta digitalisaation aikakaudella: yksittäinen oppija voi suorittaa opintoja, joiden opetusresurssi ja osallistujapohja on globaali.
Valtiosihteeri Tuomo Puumala korosti puheenvuorossaan, että hallitus pitää yliopistokeskusten roolia erittäin tärkeänä korkeakoulutuksen alueellisen tasa-arvon edistäjänä ja ministeriön koulutusvision toteuttajana. Yliopistokeskuksista tulevia aloitteita kuunnellaan tarkkaan. Ministeriössä on valmisteilla useita asiakirjoja, kuten esimerkiksi koulutusselonteko, korkeakoulutuksen saavutettavuussuunnitelma sekä jatkuvan oppimisen suunnitelma, joita myös yliopistokeskuksen alueellisen roolin näkökulmasta on syytä tarkasti seurata. Valtiosihteeri korosti myös yhteistyön tärkeyttä muun muassa yliopistokeskusten ja ammattikorkeakoulujen välillä koulutuspolkujen kehittämisessä.
Porin kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen piti kommenttipuheenvuorossaan yliopistollisen koulutuksen lisäämistä alueella ilahduttavana asiana, mutta varoitti samalla luomasta rakenteita, joiden ylläpitäminen vuosina, kun alkaa elvytysvelan takaisinmaksun aika, muodostuu haastavaksi.
Uusia tuulia
Porissa on yliopistokeskuskaupungeista eniten pysyväluontoista tutkintokoulutusta (lukuun ottamatta Lahtea, johon LUT on perustenut kampuksensa). Porin suurimman eli kauppatieteiden tutkinto-ohjelman aloituspaikkojen määrä kasvaa nykyisestään ensi vuonna. Eniten olen ollut huolissani tekniikan alan koulutuksesta, koska se ei läheskään kata yritysten rekrytointitarpeita alueella. Osaavan työvoiman saatavuus on yhä tärkeämpi tekijä, kun yritykset miettivät, mihin toimintojaan sijoittavat.
Viime kuukaudet ovat tuoneet hyviä uutisia tällä saralla. Parhaillaan keskustellaan useasta Porin yliopistokeskukseen liittyvästä tenure-professuurin rekrytoinnista Tampereen yliopiston kanssa. Myös koulutuksen osalta on käynnistetty keskustelu uusista toimintamalleista, jotka mahdollistaisivat ketterän reagoinnin elinkeinoelämän tarpeisiin. Toivottavasti näistä voidaan pian viestittää jo yksityiskohtaisemmin.
Takana on vaikea, mutta silti yliopistokeskuksen kannalta monipuolinen ja muutosrikas vuosi. Vaikka sekä opetus että tutkimus on tehokkaasti siirretty verkkoon, monella on vaikeuksia pysyä tahdissa mukana ilman live-vertaistukea. Toiveemme on, että ensi vuonna muutokset realisoituvat suotuisissa merkeissä ja myös kampuselämä palautuu pikkuhiljaa ennalleen. Sitä odotellessa toivotan jaksamista syyslukukauden loppumetreille ja rentouttavaa joulunaikaa!
Teksti: Tarmo Lipping
Kuva: Veera Korhonen