<< Takaisin

Mallissa hyödynnetään systeemisyyttä, dialogisuutta ja reflektiivisyyttä sekä perheterapeuttista orientaatiota, joiden tulisi näkyä myös työn rakenteissa sekä johtamisessa. Virpi Ahon opinnäytetyössä tutkittiin, millaisena systeeminen malli rakentui sitä pilotoivien satakuntalaisten tiimien puheessa.

Tutkimusajankohtana systeemistä mallia pilotoitiin suomalaiseen lastensuojeluun ja sen myötä alettiin opetella toisenlaista tapaa tehdä lastensuojelutyötä. Systeemisessä lastensuojelussa keskitytään lapsen ja perheen vahvuuksien löytämiseen ja vahvistamiseen sekä lapsen arjen ymmärtämiseen ongelmakeskeisyyden sijaan. Oleellista on tarkastella sitä, minkälaisten ihmissuhteiden keskellä lapsi elää sekä nostaa keskiöön lapsen ja hänen perheensä osallisuutta.

Systeeminen malli puhutteli heti

Aho kertoo, että idea opinnäytetyöhön lähti, kun Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikön johtava sosiaalityöntekijä Marketta Raivio kävi esittelemässä systeemistä mallia opintojen aikana. Koska Aho on myös ET perheterapeutti, oli hänelle merkityksellistä tutkia sosiaalityön työorientaatiota, jossa perheterapeuttinen ymmärrys on vahvasti mukana.

- Minut yllätti myönteisesti, kuinka vahvaa tutkimustyön imu voikaan olla. Enpä osannut ennalta ajatella, että löydän itsestäni tutkimisesta niin isosti innostuvan puolen.

Mallia oli tutkimusajankohtana tutkittu Suomessa vasta vähän, joten kaikenlainen tutkimustieto oli sinällään uutta. Aho analysoi työssään tutkimuskohteina olleiden pilottitiimien rakentamaa ymmärrystä systeemisestä mallista.

Hänen mukaansa systeeminen malli mahdollistaa saman perheen sisällä yhtäaikaisesti sekä korjaavan että ennalta ehkäisevän työskentelyn. Tällöin jokainen perheenjäsen voi saada oikea-aikaisesti omiin tarpeisiinsa sopivaa apua. Jokainen kuitenkin kokee ja käsittelee asioita omaan tahtiinsa sekä reagoi asioihin, ilmiöihin ja tapahtumiin omalla tavallaan.

Tavoitteina asiakkaan osallisuuden vahvistaminen ja jaettu ymmärrys

Asiakkaan tai asiakasperheen osallisuuden nostaminen keskiöön sekä erilaisten lähestymistapojen ja monien eri toimijoiden jaetun ymmärryksen yhdistäminen asiakasperheen parhaaksi on asia, jonka eteen Aho haluaa työskennellä myös tulevaisuudessa.

- Nimenomaan haluan korostaa tuota jaettua ymmärrystä. Joidenkin toimijoiden sanelema ymmärrys kun ei lähtökohtaisesti ole toimiva ratkaisu tämän kaltaisissa asioissa, Aho toteaa.

Aho on valmistumisestaan asti työskennellyt Satasairaalassa lastenpsykiatrian sosiaalityöntekijänä. Hänen mukaansa on ollut ilo päästä käytännön työntekijänä osaksi lastensuojelun systeemisen mallin mukaisia tiimikokoontumisia. Kiinnostusta jatko-opintoihinkin kyllä olisi, mutta elämäntilanteen vuoksi ne saavat nyt olla odottamassa mahdollista toteutumistaan.

- Haluan vielä kiittää ohjaajaani Irene Roivasta laadukkaasta ohjaamistyöstä sekä graduryhmääni innostavista ja omaa työtä eteenpäin vieneistä kokoontumista, Aho sanoo lopuksi.

Teksti: Liisa Jaakkola
Kuva: Virpi Ahon kotialbumi