Rikollisuus-kurssi syntyi yhteistyöstä

Kulttuuriperinnön tutkimuksen oppiaineen Rikollinen Satakunta -kurssilla seitsemän motivoitunutta kurssilaista tutustuu Satakunnan rikollisuuden historiaan eri näkökulmista sekä harjoittelee tiedonkeruuta ja soveltamista.

Opintokokonaisuudessa opiskelijat etsivät tietoa Satakunnan rikollisesta historiasta, toteuttavat Satakunnan rikollista historiaa esittelevän retken ja käsikirjoittavat tieteellisen artikkelin julkaisuvalmiiksi.

Kurssilla tarkastellaan muun muassa sitä, miten rikollisuus ja ihmisen käsitys rikollisuudesta ovat muuttuneet.

- Muutama sata vuotta sitten esimerkiksi syrjähypyistä tai vanhempiensa kunnioittamatta jättämisestä on saanut kuolemantuomion. Kaikki hurjat jutut ovat tuntuneet tapahtuma-aikaan täysin luonnollisilta, kertoo kurssin opettaja Suvi Heikkilä.

Kurssilla suunnitellaan ja toteutetaan Satakunnan Historiallisen seuran ja Satakunnan Museon ystävät ry:n ”Rikollinen Satakunta” -seminaarin (16.–17.4.2021) yhteyteen kiertoajelu. Retki toteutetaan 17.4.2021.

- 16.4. järjestettävässä seminaarissa käsitellään Satakunnan rikollisuutta 1920-luvulla. Halusimme toteuttaa retken samasta aiheesta, mutta ilman aikarajausta. Retkellä on esillä eri aikakausien rikollisuutta. Retki etenee rikospaikasta toiseen maakunnan poikki. Esillä on ainakin noitavainoja, trokareita, hysteriaa, sotarikoksia ja salavuoteutta. Ehkä löydämme myös satakuntalaisia esimerkkejä possujen käymistä verisistä oikeudenkäynneistä! Sisältö on kaiken kaikkiaan aika rajua, joten tällä kertaa emme voi suositella lasten osallistumista retkelle, Heikkilä kertoo.

Heikkilän yllätykseksi materiaalia aiheesta on löytynyt valtavasti, joten haasteeksi onkin tullut runsauden pula. Opettaja itsekin oppii ja innostuu opiskelijoiden mukana, mitä enemmän tekee taustatyötä kurssia varten.

- Kurssilla käydään läpi laajemmin ilmiöitä ja rikollisuushistoriaa. Retkelle sitten valitaan aiheita, jotka kiinnostavat kaikkea kansaa, ei vain historiantutkijoita. Lisäksi jokainen opiskelija tekee artikkelin, joka julkaistaan Satakunta-sarjassa. Paljon on siis yhdellä kurssilla tekemistä. Tärkeää onkin jaotella työvaiheet sopiviin askeliin ja tehdä osista mielenkiintoisia erilaisin materiaalein. Näin opiskelijoidenkin motivaatio pysyy korkealla.

Etäopiskelu vaatii kaikilta enemmän

Lähiopetusta ei voi nyt toteuttaa, joten opetussisällöt joudutaan muokkaamaan etäyhteyksiin sopiviksi. Monelle opettajalle tulee aikataulut vastaan, kun täytyy suunnitella ja koostaa kursseja uudelleen.

- Kyllä tämä tilanne asettaa enemmän vaatimuksia opetukseen ja materiaaleihin. Kotona yksin ruudun ääressä on helpompi hairahtua samalla tekemään jotain muuta, mikäli siellä on vain puhuva pää pitämässä monologia pari tuntia, Heikkilä sanoo.

Todennäköisesti painopiste kaikessa opetuksessa tulee siirtymään aiempaa enemmän etäyhteyksillä tapahtuvaksi. Sillä tavalla kaikkien ajankäyttö tehostuu, eikä opetusta toteuteta luokkahuoneissa vain sen vuoksi, että niin ollaan aina toimittu.

- Tietysti tässä on hyvä paikka miettiä myös niin päin, että mikä on se lisäarvo, mitä saavutetaan saapumalla paikan päälle pitkänkin matkan päästä. Mielestäni luennoitsijan pitää tarjota lähiopetuksessa jotain sellaista, mitä ei voi lukea suoraan tekstistä kotona. Vuorovaikutukseen panostaminen on ehdottomasti yksi tällaisista asioista, pohtii Heikkilä.

Yhteys yliopistokeskuksen ulkopuolelle on tärkeä

Yliopistojen kolmas tehtävä eli yhteiskunnallinen vaikuttaminen vaatii vuoropuhelua myös yliopistojen ulkopuolelle. Yhteistyökuviot muihin alueen toimijoihin ovat yksi tapa olla luonnollisessa vuorovaikutuksessa ympäristöön. Opiskelijalle tällainen projekti voi olla lisäksi tärkeä linkki työelämän suuntaan.

- Opiskelijalle on tärkeää nähdä, miten hänen työpanostaan voidaan hyödyntää oikeasti. Työtä ei tehdä vain itseä ja opettajaa varten, vaan siitä on oikeasti hyötyä. Teoreettisten oppien yhdistäminen käytäntöön motivoi. Näiden kautta voi saada myös jalan työelämän oven väliin ja arvokasta kokemusta tulevaan työelämään, Heikkilä sanoo.

Teksti ja Suvi Heikkilän kuva: Antti-Jussi Marjamäki
Kuva possun oikeudenkäynnistä: Getty Universal History Archive