<< Takaisin

- Innovaatioissa on kyse yliopistojen ydintehtävästä ja ihmisyyden upeimmasta puolesta: uuden tiedon tuottamisesta yhteistyössä, jolloin jokaisen ihmisen luovuus voidaan valjastaa ihmiskunnan hyväksi, alustaa Porissa työskentelevä Tampereen yliopiston yliopistonlehtori Anu Suominen.

Kolmen kimppa

Mosaik on kolmen organisaation toimintatutkimuksena tehtävä kuntaorganisaation innovaatiokulttuurin kehitysprojekti. Projektikumppanit ovat Knivstan kunta Ruotsista, ruotsalainen innovaatiojohtamisen konsultointitoimisto curlabs AB ja Tampereen yliopiston Porin yksikön NOVI-tutkimusryhmän tutkija Anu Suominen. Tutkimusta toteutetaan 1.10.2019 – 30.6.2022.

Lyhenne Mosaik muodostuu sanoista Metod för Offentlig Sektors Arbete med InnovationsKultur (Mosaic - MethOd for public Sector Approach for Innovation Culture), ja kääntyy suomeksi Menetelmä julkisen sektorin innovaatiokulttuurityöhön.

- Toimintatutkimuksessa tutkija tuo aktiivisena osallistujana asiantuntemuksensa kohdeorganisaation käyttöön, summaa 30 vuotta uinuneella kouluruotsilla mukaan loikannut Anu Suominen työnsä luonnetta ja rooliaan projektissa.

Knivstan kunnasta projektiryhmässä ovat mukana kunnan innovaatiojohtaja Jessica Fogelberg ja innovaatiopäällikkö Eric Eriksson ja curlabs AB:lta innovaatiokonsultit Vilho Jonsson ja Johan Bäckman. Kehitystyötä tehdään läheisessä yhteistyössä, pitkällä aikavälillä, vuorovaikutuksessa organisaation henkilöiden kanssa. Tutkija on tällöin yhtenä rattaana koneistossa, ja erona konsulttiin toimintatutkijan asiantuntemus perustuu aina tutkittuun tietoon.

Ihmeelliset aivot

Suominen pitää erittäin tärkeänä etukäteismäärittelyä eli pre-hackathon-vaihetta kuin myös jälkityötä eli post-hackathon-vaihetta, joissa mahdollistetaan paitsi hyvien ideoiden synty, myös niiden käyttöön saattaminen. Suominen toivoo, ettei Suomessa jätettäisi ideoita puolitiehen, vaan metodologian potentiaalia hyödynnettäisiin täysimittaisesti.

- Koska ihmisen aivoilla on ihmeellinen kyky suunnitella tulevaisuutta, hauskat ja motivoivat menetelmät saavat ihmiset luomaan organisaatioihinsa uutta tietoa eli innovaatioita, tähdentää Suominen.

Mosaik-hackeissa osallistujat ovat saaneet hyvin järjestetyn, erikoislaatuisen ja hauskan työpäivän tuottaen kunnalleen uutta tietoa, eli oivallisia innovaatioita. Suominen kokee näiden olevan moninkertaisesti uhrattujen työtuntien arvioisia. Myös koronan pakottama virtuaalisuus sai ajattelemaan asioita uudella tavalla myös hackathonien järjestämisen ja tutkimuksen kannalta, josta tuli myös osa innovatiivisuutta.

Knivstan kunnan laaja motivaatio ja sitoutuminen kuntansa innovaatio- ja kehitystoiminnan uudistamiseen inspiroi Suomista. Suomalaisilla olisi hänen mukaansa paljon opittavaa ruotsalaisten tavasta keskustella yhdessä kunkin suoritettavan tehtävän ratkaisutavasta.

-Tutkijan työ on ongelmanratkaisua. Mahdollisuuksia pitää nähdä ympärillään, koska maailma on täynnä tutkimattomia asioita, muistuttaa Suominen hackathonin metodin ratkaisukeskeisestä ideologiasta.

Rahoituslähteinä Mosaik-hankkeessa ovat Formas, Smart Built Environment, Vinnova ja Energimyndigheten.

Teksti: Katri Anttinen
Kuva: Anu Suominen