Supersankari vai arkinen ahertaja – miten naisyrittäjät puhuvat yrittäjyydestään?

Yrittäjistä ja yrittäjyydestä keskustellaan mediassa lähes päivittäin. Korona-aikana esiin on tullut muun muassa monen toimialan yrittäjien taloudellinen ahdinko, ja toisaalta esiin nostetaan myös menestystarinoita. Mutta missä näkyy se arkista työtään tekevä unelmoiva yksilö? Naisyrittäjien puheissa ainakin.


Työssään projektitutkijana Porin yliopistokeskuksessa sekä juuri Turun kauppakorkeakoulusta valmistuneessa väitöskirjassaan kauppatieteen tohtori Riikka Franzén tutkii yrittäjyyttä.

- Tutkimukseni aiheena on uusien liiketoimintamahdollisuuksien luominen ja kontekstina naisyrittäjät. Liiketoimintamahdollisuus on keskeinen asia kannattavalle liiketoiminnalle – ilman liiketoimintamahdollisuutta ei ole kannattavaa liiketoimintaa.

Liiketoimintamahdollisuudet ovat merkityksellisiä myös yrittäjyyden tutkimuksen kannalta, vaikka käsite itsessään onkin hieman epäselvä sekä hankala mitata ja todentaa. Franzén näkee liiketoimintamahdollisuuden kokoavan yhteen yrittäjän unelmat, toiveet, odotukset ja tavoitteet tulevaisuuden suhteen, ei pelkkänä mahdollisuutena myydä jotain tuotantokustannuksia kalliimmalla.

Mielikuvien merkitys yrittäjäksi ryhtymiseen

Tutkimuksessaan Franzén on analysoinut naisyrittäjien puhetta, eli miten he omalla kohdallaan puhuvat liiketoimintamahdollisuuden luomisesta. Puheissa esiin nousi etenkin yrittäjyyden arkinen tarina, joka on ehkä yleisempää sankaritarinaa realistisempi.

- Se ei kuvaa yrittäjiä niinkään poikkeuksellisina yksilöinä, jotka voittavat vaikeudet poikkeuksellisten kykyjensä avulla ja kannattavaa liiketoimintaa rakentamalla, vaan enemmän tavallisina ihmisinä. Ei erityisen rohkeina, eikä välttämättä edes riskinottajina.

Mikäli yhteiskunta toivoo aiempaa useampien ryhtyvän yrittäjiksi, olisikin hyödyllistä tuoda esiin nykyistä monimuotoisempaa yrittäjyyttä, jolloin se voisi tuntua useammista ihmisistä innostavalta ja mahdolliselta uravaihtoehdolta. Jos esimerkiksi puhutaan yrittäjyyden yhteydessä vain kasvu- tai teknologiayrityksistä ja yrittäjäesimerkiksi nostetaan menestynyt mies, malli yrittäjästä rakentuu niiden mukaan.

- Silloin monen voi olla vaikea nähdä itseään yrittäjänä, jollei istu noihin malleihin.

Niin kuin aina mielikuvien kanssa, rakentuvat ne yrittäjyydenkin kohdalla osittain alitajuisesti ja pitkällä aikavälillä. Lapsesta asti nähdyt yrittäjyyden mallit, yrittäjyyden ympärillä käytävän keskustelun sävy tai vaikka jo sana yrittäjä itsessään saattavat vaikuttaa siihen, miten yksilö ajatuksen yrittäjäksi ryhtymisestä kokee.

Unelmia ja arkipäivää

Tarkastellessaan naisyrittäjien puhetta tarinoina ja sitä, miten naisyrittäjät puhuvat itsestään sekä kontekstista, jossa he liiketoimintamahdollisuuksia ovat luoneet, Franzén tunnisti metaforista kielenkäyttöä.

- Liiketoimintamahdollisuus ja yrittäjä yksilönä ovat yhteen kietoutuneet eivätkä erilliset. Mahdollisuus, joka ei istu yrittäjän osaamiseen, identiteettiin, tavoitteisiin tai elämäntilanteeseen ei ole mahdollisuus hänelle, vaikka se voisi olla jollekulle muulle. Yrittäjyys voi myös olla tapa toteuttaa unelmia, ja unelmat paitsi energisoivat myös ohjaavat yrittäjän valintoja.

Muita keskeisiä havaintoja Franzénin tutkimuksessa ovat yrittäjyyden arkipäiväinen tarina, liiketoimintamahdollisuuksien luominen jatkuvana prosessina yhdessä ympäristön kanssa, luomisen sukupuolittuneisuus sekä naisyrittäjiä yhdistävät erilaisuuden kokemukset.

Vuonna 2022 Franzén jatkaa tutkimustaan Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikössä tutkijatohtorin nimikkeellä. Hän pohtii voivansa syventyä vielä enemmän liiketoimintamahdollisuuden luomisen sukupuolittuneisuuteen ja siihen, miten naisyrittäjät tuottavat sukupuolta luodessaan liiketoimintamahdollisuuksia.

Teksti: Kaisa Aro
Kuva: Riikka Franzén