<< Takaisin

Kun John Rogers saapui Englannista Poriin 1989 hän oli suomalaisen vaimonsa kanssa sopinut, että se kumpi ensin saa töitä, saa päättää missä maassa he tulevaisuudessa asuisivat. Tällä kertaa Rogersin vaimo veti pitemmän korren. Muutto Lontoosta Poriin ei käynyt täysin kivuttomasti vaan tutut ongelmat, kuten suomalaisten varautuneisuus, hiljaisuus ja ujos aiheuttivat päänvaivaa. Tästä on kuitenkin selvitty ja nyt mies kokee Suomen kodikseen.

- Lapset ankkuroivat ihmiset tietysti kaiken parhaiten. Olen myös juuri saanut Euroopan kansalaisuuden, joten kyllä koti nyt on täällä, Rogers lisää.

80-luvun alussa Rogers pyöritti omaa yritystään, joka kuitenkin joutui vaikeuksiin Iso-Britanniaa runnelleen laman aikoihin. Vaihtoehtoja ei ollut ja yritys täytyi lopettaa, ja Rogers päätti opiskella opettajaksi. Valinta osoittautuikin hyödylliseksi, sillä vuonna 1995 Rogers aloitti opettajana silloisissa SAMK:in tiloissa, jossa Tampereen teknillinen yliopisto oli hieman aiemmin aloittanut diplomi-insinöörien koulutuksen. Tätä ennen hän oli vetänyt englanninkursseja työväenopistolla.

2000-luvun alussa, kun yliopistokeskukset perustettiin, myös Roger siirtyi muun yliopiston mukana Puuvillatehtaalle.

- Yliopistolle minut auttoi toinen britti, Douglas Brear. Hän käytännössä puhui minut sisään, Rogers kertoo naurahtaen.

Nykyisin Rogers opettaa englantia yliopistokeskuksessa useiden eri yksiköiden opiskelijoille ja vetää kursseja myös vaihto-opiskelijoille. Opetuksessaan hän pyrkii korostamaan työelämän valmiuksia.

- Luin juuri artikkelin, jossa kerrottiin, että työelämässä arvostetaan tällä hetkellä vakuuttavuutta, luovuutta ja yhteistyökykyjä. Pyrin siihen, että kurssini hioisivat näitä ominaisuuksia.

Vaihto-opiskelijat tuovat Rogersin mukaan tervetullutta vaihtelua yliopistokeskuksen arkeen, ja hän on huomannut näiden viihtyvän hyvin. Vaihto-opiskelijat tuovat Rogersin mukaan lisäarvoa myös suomalaisille opiskelijoille, joille avautuu kotimaassaan mahdollisuus kohdata vieraita kulttuureita.

- Pieni on kaunista ja pienet ryhmät selkeästi toimivat vaihto-opiskelijoille. He näyttävät viihtyvän Porissa erittäin hyvin.

Vapaa-aikanaan Rogers kertoo pyöräilevänsä lähes pakkomielteisesti. Hän osallistuu erilaisiin pitkän matkan kisoihin ja harrastaa myös jonkin verran offroard-pyöräilyä. Pyöräilyn lisäksi miehen elämässä intohimona on keramiikkataide, vaikka sille ei tällä hetkellä jääkään tarpeeksi aikaa. Hän on kuitenkin järjestänyt useita näyttelyitä Suomessa olonsa aikana, viimeksi Vuojoen kartanossa pari vuotta sitten.

Teksti ja kuva: Tommi Iivonen