Mobiilisovellus saa käyttäjät pelaamaan yhteiseen maaliin

Mobiilisovellus saa käyttäjät pelaamaan yhteiseen maaliin

Joukkueurheilussa saman tiimin pelaajilla on yhteinen päämäärä. Työelämässä projektityö vaatii valmistuakseen eri alojen osaajien yhteistoimintaa. Päivittäin ihmiset toimivat yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Mobiililaitteiden uudet sovellukset voivat hyödyntää käyttäjien yhteistoimintaa ja jopa kannustaa siihen. Toistaiseksi tällaisia sovelluksia on kehitetty melko vähän.

Käyttäjäryhmän yhteisvaikutusta hyödyntävien sovellusten takana ovat mobiililaitteen sensorit, kuten kiihtyvyys- ja etäisyysanturi, valoisuuden tunnistin, kamera, GPS-paikannin sekä mikrofoni.

Väitöstyössään Perttula kehitti sovelluksen, joka pitää luokkahuoneen metelin oppimiselle suotuisalla tasolla. Sovellusta testattiin Meri-Porin yläasteella, ja se osoittautui menestykseksi.

– Käytännössä opettajan matkapuhelin tarkkailee luokan ääniä mikrofonin avulla. Puhelin on yhteydessä luokassa olevaan taulutelevisioon tai videotykkiin, jossa ääniin reagoiva virtuaalimaskotti on kaikkien nähtävillä. Maskotti reagoi häiriötä aiheuttaviin ääniin: kiukustuu ja pukee kuulosuojaimet, Perttula kertoo.

Väitöstyössä syntyi myös kuusi muuta mobiilisovelluksen prototyyppiä. Ne keskittyvät erityisesti samassa tilassa olevien käyttäjien vuorovaikutukseen. Kaikki sovellukset testattiin todellisissa käyttötilanteissa kuten kouluissa, festivaaleilla ja urheilutapahtumissa.

Väitöskirja tarjoaa sovelluskehittäjille ja tutkijoille uutta tietoa esitellyn kaltaisista mobiilisovelluksista ja niiden kehittämisestä. Perttula esittelee ohjelmistokehittäjille tarkoitetun suunnittelukehyksen, josta ohjelmistokehittäjä saa rungon omille sovellusideoilleen. Koehenkilöiden havainnoinnin, haastattelujen ja kyselyjen perusteella sekä aiempiin tutkimustuloksiin tukeutuen Perttula poimi prototyypeistä käyttäjiä innoittavat ominaisuudet suunnittelukehykseen.

Perttulan mukaan tarkoituksena ei ole ollut niinkään luoda suunnittelijoille yksityiskohtaista ohjeistusta, vaan tarjota apua ja ideoita käyttäjiä innostavien sovellusten suunnitteluun. Suunnittelukehyksen hyöty on, että ohjelmistokehittäjät voivat kiinnittää jo suunnittelun alkuvaiheessa huomiota sovelluksen vetovoimaan vaikuttaviin tekijöihin.

–Vetovoimatekijöiden lisäksi suunnittelukehys paljastaa, miten tämänkaltaisissa sovelluksissa käyttäjät, ympäristö, teknologia ja käyttäjien yhteistoiminta ovat vuorovaikutuksessa keskenään.

Väitöskirjassaan Perttula myös yhdistää prototyyppien kehittämisen ja suunnittelukehyksen rakentamisen uudella tavalla. Syntynyttä mallia voidaan hyödyntää uusien sovellusten ja sovellusideoiden jalostamiseen. Tutkimuksen tulokset ovat uutuusarvoltaan merkittäviä niin tieteellisesti kuin kaupallisestikin. Koehenkilöiden positiivinen palaute kannustaa kaupallistamaan aikaisemmin julkaisemattomia sovelluksia.

Väitöstilaisuus perjantaina 13.12.

Diplomi-insinööri Arttu Perttulan ohjelmistotekniikan alaan kuuluva väitöskirja “A Design Framework for Engaging Collective Interaction Applications for Mobile Devices: A Dual Process Prototyping Approach” tarkastetaan Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) Porin laitoksella perjantaina 13.12.2013 kello 12.00 alkaen auditoriossa 240 (Pohjoisranta 11 A, Pori). Vastaväittäjinä toimivat professori Marcus Specht (Open University of the Netherlands, Alankomaat) ja professori Tommi Kärkkäinen (Jyväskylän yliopisto). Tilaisuutta valvoo professori Jari Multisilta (Helsingin yliopisto ja TTY).

Arttu Perttula (31) työskentelee tutkijana TTY:n Porin laitoksella Advanced Multimedia Center -tutkimusryhmässä.

Lisätietoja: Arttu Perttula, puh. 040 826 2896, arttu.perttula(at)tut.fi