Gradupalkittu arvostaa kylätoimintaa

Tutkimuksessa oli mukana 13 satakuntalaista kylää, muun muassa Ahlainen, Lassila, Lyttylä ja Tykköö.

Diskurssianalyysilla pintaa syvemmälle
Kuokkanen on kotoisin Porvoosta eikä ole itse asunut maaseudulla. Kokemukset siitä ovat tulleet harrastuksen kautta.

– Retkeilen mielelläni ja liikun paljon luonnossa. Graduaihe muotoutuikin oikeastaan harrastuksen ja aiemman työpaikkani yhteisvaikutuksessa, Kuokkanen kertoo. 

Muutama vuosi sitten hän työskenteli Sininauhaliitossa projektisuunnittelijana, missä tehtävässä hän teki muun muassa ovensuukyselyjä kylien hyvinvointipalveluista. Hankkeen päätyttyä Kuokkasta jäi kiinnostamaan, mitä kylissä ajatellaan kylän ja sen asukkaiden hyvinvoinnista ja miten siitä puhutaan virallisissa yhteyksissä.

– Tutkimusta varten etsin internetistä kylien laatimia kyläsuunnitelmia, joiden tuli olla parhaillaan voimassa olevia. Tutkin lukemastani muun muassa kylätoiminnan yhteisöllisyyttä ja kulttuuriperinnön arvostamista osana elämänlaatua. Pohdin myös sitä, millainen rooli kylätoiminnalle annetaan eli onko vastuu hyvinvoinnista ja kehittämisestä itse kylällä vai ulkoistetaanko se jollekin muulle taholle, Kuokkanen selvittää.

Kuokkasen tutkimusmetodina oli diskurssianalyysi. Se on pyrkimys hahmottaa puheesta tai tekstistä sen sisältämiä merkityksiä tiettyyn aiheeseen liittyen. Diskurssianalyysi metodina mahdollistaa sanotun ja todellisuuden välisten yhteyksien ja vaikutussuhteiden havaitsemisen.

– Esimerkiksi hyvinvointi voi tarkoittaa hyvin erilaisia asioita eri yhteyksissä. Diskurssianalyysin avulla pyrin pääsemään pintaa syvemmälle siinä, mitä tarkastelemissani kyläsuunnitelmissa todetaan kylän ja sen asukkaiden hyvinvoinnin kehittämisestä.

Työ kylien hyvinvoinnin parissa jatkuu
Kuokkanen huomasi, että hänen tutkimissaan kylissä ollaan kiinnostuneita elämänlaadusta ja kylien ekososiaalisuuden kehittämisestä. Tämä kaikki nähdään yhtenä tulevaisuuden voimavarana. Toisaalta kehitettävääkin löytyi.

– Osa asukkaista esimerkiksi jää hyvinvointia edistävien toimintojen ulkopuolelle. Siksi toivon, että tutkimuksestani voisi olla konkreettista hyötyä kylien toiminnan kehittämisessä. Suuren sote-uudistuksen vastapainoksi tarvitaan myös tällaista ruohonjuuritason työtä, Kuokkanen miettii.

Valmistumisensa jälkeen Kuokkanen on päässyt jatkamaan aiheen parissa.

– Osan viikosta työskentelen Säkylän kunnan ja Satakunnan sairaanhoitopiirin hankkeessa, jossa kehitetään lapsiperheiden varhaista tukemista ja ongelmien havaitsemista. Toisen puolen viikosta olen puolestaan omalla laitoksellamme tutkimusavustajana.

Kuokkanen kertoo tutkimuksen teon vahvistaneen hänen ajatustaan maaseudun kehittämisen ja paikallisuuden tärkeydestä.

– Maaseutu tarjoaa hyvinvointikokemuksia paljon laajemmalle ihmisryhmälle kuin vain siellä asuville. Siksi kylien hyvinvoinnista puhuminen ja sen kehittäminen on tärkeää, Kuokkanen muistuttaa.