Vieraanvarainen ja hierarkkinen Intia

Pääpaino oli ennen kaikkea vastuullisessa liiketoiminnassa ja kestävässä kehityksessä. Mukana hankkeessa on ollut kolme suomalaista ja kolme intialaista partneria: Turun kauppakorkeakoulu (Pori), TurkuAMK, XAMK, Shyam Lal College at the University of Delhi, International Management Institute (IMI) Kolkata ja Amity University. Hanke päättyy elokuussa 2018.

Intensiivijakso uudessa ympäristössä

Matkalla mukana ollut Turun kauppakorkeakoulun maisteriopiskelija, maa-ja metsätaloustieteiden maisteri Tanja Köykkä kertoo, että ohjelma oli viikon aikana hyvin pitkälle ohjattua ja päivät täysiä.

- Intialaiset olivat kiinnostuneita vastuullisuudesta, kestävästä kehityksestä ja siitä miten asiat hoidetaan Suomessa. Tein viikon aikana ryhmätyötä kolmen intialaisen opiskelijan kanssa, joilla ei oikein ollut sopeutumiskykyä muuttuneisiin tilanteisiin. He olisivat esimerkiksi tarvinneet tarkan ongelman mitä ryhtyä selvittämään, Köykkä kertoo.

Opettajina matkalla mukana olleet markkinoinnin yliopistonlehtori Joachim Ramström ja yksikön KV-yhdyshenkilö, juridiikan yliopistonlehtori Anu Lähteenmäki-Uutela puhuvat samasta kokemuksesta. Opiskelijat joutuivat viikon aikana asettamaan itse omat tavoitteensa harjoitustöiden tekemiselle. Ramströmin tavoitteena oli tämän avulla opettaa intialaisille suomalaisesta koulutusjärjestelmästä.

- Intialainen koulutusjärjestelmä on hyvin hierarkkinen. Tämä ei tue yrittäjyyden ja luovuuden kehittymistä. Vaikka Suomessa kritisoidaan, ettei meillä luoda tarpeeksi, niin minä kyllä näin miten hyvin meidän opiskelijat pystyivät toimimaan yrittäjämäisesti. Liiketalouden näkökulmasta kahtiajako kansainvälisen ja kotimaisen yritystoiminnan välillä on mielestäni myös hieman vanhanaikainen ja outo ajatus. Meidän pitäisi ennen kaikkea oppia ymmärtämään nopeasti miten toinen tekee liiketoimintaa, kertoo Ramström.

Kulttuuriset erot tulivat hyvin selkeästi esille viikon aikana. Paikallinen vieraanvaraisuus kiinnitti matkalle lähteneiden huomion. Vieraanvaraisuus saattoi jossain tilanteissa olla myös uuvuttavaa.

Intian ja Suomen yhteiset haasteet

Intialaisilla on huoli paikallisen väestön koosta ja siitä, että he ovat kasvun aikana unohtaneet huolehtia ympäristöstä.

- Puhetasolla sitä oli valtavasti, että meidän pitää itse ratkaista nämä ongelmat. Jos vähän avasi silmiä paikan päällä Delhissä, niin kyllä siinä tuli mieleen, että asiat ovat vielä puhetasolla, Ramström kertoo.

Anu Lähteenmäki-Uutela kuitenkin muistuttaa, että suomalaisilla on isompi hiilijalanjälki kuin intialaisilla.

- Ei meidän tarvitse esittää, että me olemme jollain tavalla parempia. Suomalaiset käyttävät vettä ja energiaa valtavat määrät. Kestävän kehityksen haasteet ovat suomalaisille ja intialaisille samoja. Intialaiset tuntuvat kyllä uskovan siihen, että heillä on osaamista ja hyvät tavoitteet viedä kehitystä eteenpäin.

Liiketoiminnan näkökulmasta Intian markkina on ollut viime vuosikymmenen hieman pysähdyksissä.

- Suomen Intian suurlähettiläs muun muassa ilmaisi huolensa, ettei suomalaisten yritysten määrä kasva samaan tahtiin esimerkiksi ruotsalaisten yritysten kanssa. Intiassa on nyt läsnä 100 suomalaista yritystä. Määrä on lähestulkoon sama kuin 10 vuotta sitten, Lähteenmäki-Uutela toteaa.

Matkalle mukaan lähteneistä opiskelijoista yksi sai harjoittelupaikan Intian Suomen konsulaatista. Uusia hankerahoituksia on myös suunnitteilla Lähteenmäki-Uutelan toimesta. Lisääntynyt ymmärrys kestävästä kehityksestä luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia.