Kulttuurisuunnistelu-hanke on väylä osallistua Väinölän ja Pihlavan yhteiskehittämiseen

Taidelähtöisiä menetelmiä hyödyntävässä hankkeessa kerätään tietoa ja osallistetaan asukkaita alueen kehittämiseen. Hanke on jatkoa Turun yliopiston maisemantutkimuksen oppiaineen menestyksekkäille kulttuurisuunnitteluhankkeille ja ARA:n rahoittamille lähiöhankkeille.


Hanke on yhdessä Porin kaupungin kanssa mukana Ympäristöministeriön lähiöohjelmassa 2020-2022, jonka tavoitteena on asuinalueiden kokonaisvaltainen ja pitkäjänteinen myönteinen kehitys. Hanke alkoi syyskuussa 2020 ja kestää vuoden 2022 loppuun.

Taidelähtöiset menetelmät herkistävät katsomaan ympäristöä

Hankkeessa kerätään tietoa taidelähtöisten menetelmien avulla. Kun ihmiset alkavat havainnoida omaa ympäristöään, ympäristösuhde vahvistuu. Tähän mennessä on tehty Väinölässä eskarilaisten kanssa yhteisöllisen runon ja lempimaisemia kehystävän valokuvan työpajat. Nyt ollaan tekemässä viidesluokkalaisten kanssa videorunoja, joissa yhdistyvät runous, nauhoitetut ympäristön äänet ja videokuva.

- Kun lapset ovat runon tekemisen moodissa, he miettivät esimerkiksi, että tämä vesi ei ole tässä aina, vesi joessa menee ja on tässä vain vierailulla. Tällaisia suorastaan eksistentiaalisia maisemafilosofioita ei varmasti tulisi esille ilman taidelähtöisiä menetelmiä. Viidesluokkalaiset puolestaan lähestyivät omaa ympäristöään ironian keinoin: ”Tää on ihan kiva paikka tää Väinölä, täällä on olematon lumikasa ja olematon kauppa”, kertoo taidelähtöisiin menetelmiin erikoistunut tutkijatohtori, FT Laura Seesmeri.

Yleisesti ottaen lapset kuitenkin kehuvat Väinölää ja sanovat, että siellä on rauhallista ja kavereita.

- Jatkuvasti mainitaan myös lenkkipolut. Polut, jotka on merkitty kyllä ympäristöön, mutta ei niitä löydy mistään kartasta liikuntareitteinä. Polut liittyvät vahvasti paikan identiteettiin. Ne kulkevat yllättävissä paikoissa tulvanestopenkkojen lomassa. Polut tuntuvat olevan vahvasti ylisukupolvista maisemaa. Siellä näkee lasten lisäksi aina eläkeläisiä, koiranulkoiluttajia ja kuntoilijoita, Seesmeri kertoo.

Keväällä osallistava karttakysely

Taidelähtöisillä menetelmillä kerätty tieto viedään kartalle, jolloin sitä on helpompi käyttää esimerkiksi alueen kehittämistä koskevassa päätöksenteossa.

- Väinölä on palveluiden osalta vahvasti kytköksissä muihin kaupunginosiin. On kiinnostavaa kuulla, miten paikalliset itse määrittelevät, mikä kuuluu Väinölään, hankkeessa paikkatiedon parissa työskentelevä projektitutkija Katrina Virtanen toteaa.

Pandemiarajoitusten vuoksi työpajat on tällä hetkellä suunnattu vain lapsille. Hankkeessa pyritään kuitenkin panostamaan erityisen paljon vuorovaikutukseen ja viestintään. Asukkaat pääsevät kertomaan omasta asuinalueestaan keväällä toteutettavan laajan karttakyselyn avulla.

- Kyselyyn panostetaan nyt erityisesti. Se ei ole pelkästään paikkatietoon liittyvä, vaan kyselyyn on tulossa myös tunnekartoitusta. Pyritään saamaan tietoa siitä, mitä alueita asukkaat kokevat omikseen tai vaikka pelottaviksi tai kehiteltäviksi, Seesmeri selittää.

Verkkokyselyyn voi osallistua kotoa käsin, mutta mikäli tähän ei ole mahdollisuutta tai kaipaa apua, myös avustettua vastaamista järjestetään kirjastossa ja asukastuvalla. Tuloksia on tarkoitus raportoida pitkin matkaa verkkosivujen kautta, jolloin kuka tahansa voi seurata hankkeen etenemistä.

Seuraa hanketta sen kotisivuilla, Facebookissa ja Instagramissa tunnisteella #lähiöohjelma

Teksti: Liisa Jaakkola
Kuvat: Laura Seesmeri