Porin yliopistokeskuksessa suunniteltu Nalleneuvosto-työkalu kutsuu lapset mukaan Satakunnan kehittämiseen

Nalleneuvosto on tulevaisuusorientoituneessa humanistisessa kehittämistyössä suunniteltu monikäyttöinen työkalu, joka keskittyy lapsivaikutusten ennakkoarviointiin (LAVAus). Nalleneuvoston lautapelillä, liikunnallisella tilaleikillä ja digitaalisella pelillä lapset kutsutaan mukaan rakentamaan tulevaisuutta yhdessä aikuisten kanssa. Lapsilähtöisesti kehitetyn työkalun tarinalliset pelisäännöt ohjaavat huomioimaan lapsen yksilöllisiä kehitysvaiheita sekä kohtaa lapset yksilöinä.

Työkalun suunnittelusta vastasivat Digitaalisen kulttuurin, maiseman ja kulttuuriperinnön tutkinto-ohjelman (DMKT) opiskelijat Joonas Järvelä, Matias Lindholm, Onerva Puhakka, Annukka Saarva sekä Kaisa Sjögren. Opettaja-mentorina toimi väitöskirjatutkija ja Porin yliopistokeskuksessa toimiva leikin asiantuntija, TaT Katriina Heljakka sekä vastuuopettajana FT Riikka Turtiainen.

Pelillistämisellä ja leikillistämisellä innostetaan lapsia aktiiviseen osallistumiseen

Pelillistämisellä tarkoitetaan pelillisien elementtien käyttämistä ei-pelillisten toimintojen, kuten esimerkiksi oppimisen tai päätöksenteon yhteydessä. Pelillistämällä toimintoihin voidaan luoda peleistä tuttuja toimintoja kuten pisteitä, palkintoja, kisailuja tai haasteita. Pelillisiä ja leikillisiä menetelmiä hyödyntämällä mahdollistetaan lasten aktiivinen osallistuminen ja osallisuus osana päätöksentekoprosesseja. Yksi keskeinen tavoite projektissa on ollut niin määrällisen kuin laadullisen tiedon kerääminen, mikä on toteutettu LAVAus-työkalulla pelillistämisen keinoin lapsille mielekkääksi ja aikuisille helppokäyttöiseksi. LAVAus-työkalun pelilliset ja leikilliset säännöt ohjaavat huomioimaan yksilöiden ja ryhmien erityispiirteet.

LAVAus-projektin suunnitteluryhmä loi työkalun, jonka avulla pienemmät eli luku- ja kirjoitustaidottomat lapset voivat kertoa näkemyksensä. Pelillistämisen ja leikillistämisen kautta lapset oppivat myös hahmottamaan itseään aktiivisina toimijoina yhteisöjensä jäseninä.

– Haluamme kehittää kaikkien kaupunkilaisten mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoon ja LYK-toimintamallin kautta olemme pohtineet erityisesti lasten äänen kuulumista päätöksenteossa. Vaikuttava osallistaminen edellyttää ikätason mukaisia osallistumismahdollisuuksia ja Nalleneuvosto onkin loistava työkalu, koska sen avulla voimme kuulla myös niitä lapsia, jotka eivät vielä osaa lukea. Lisäksi tämä sopii myös vieraskielisille lapsille, kertoo Porin kaupungin osallisuusasiantuntija Alina Isoviita.

Lapsiystävällinen kunta – projektin ja yliopistokeskuksen merkitys alueen kehittämisessä

LAVAus-projekti mahdollistaa pelillisen, leikillisen ja liikunnallisen lähestymistavan osana päätöksentekoprosesseja, jotta lapset voivat osallistua aktiivisesti yhteisönsä toimintaan ja tuntea tulleensa kuulluiksi. Tämän lähestymistavan avulla palveluista on mahdollista saada monimuotoisempia ja tasa-arvoisia. Lapsen osallistaminen tapahtuu lapselle ymmärrettävin leikillisin ja pelillisin keinoin. Lapset voivat päästä ilmaisemaan näkemyksensä esimerkiksi kirjastopalveluja tai harrastus- ja vapaa-ajan toimintoja koskevissa kysymyksissä. Nalleneuvosto-työkalu tukee Poria lapsiystävällisen kunnan tavoitteissaan.

Nalleneuvosto-työkalu tempaisee lapsen mukaansa päätöksentekoon, tälle ymmärrettävällä tavalla, pelillistämisen ja leikillistämisen keinoin. LAVAus-työkalun avulla osallistuminen on tehty lapselle mielekkääksi.

– Huolellisesti suunnitellut, testatut ja tutkimuksessa toimiviksi todetut työkalut leikin välineinä ovat keskiössä vuorovaikutustilanteissa, joissa aikuisille tarjoutuu mahdollisuus ymmärtää lasten näkökulmia ympäröivään maailmaan. Nalleneuvosto-työkalu kehitettiin Porin yliopistokeskuksessa osana Leikillinen ja pelillinen muotoilu -kurssia. Leikillistä vuorovaikutusta suunniteltaessa huomioitiin niin leikissä toteutuva liikunnallinen itseilmaisu, kuin lasten viehätys vetoaviin hahmoihin ja tarinankerrontaan, Katriina Heljakka kertoo.

Porin kaupungin sivistystoimialan toimialajohtaja Esa Kohtamäki kertoo, että yhteistyö yliopistokeskuksen ja emoyliopistojen kanssa ovat kaupungin näkökulmasta ensisijaisia.

– Kaupungin tavoitteena on yliopistokeskuksen ja SAMKin aloituspaikkojen merkittävä lisääminen. Kaupungin toimintaa ohjaavassa Pori 2030 -strategiassa yksi painopiste on vahvasti se, että Pori on opiskelukaupunki. Vuorovaikutus opiskelijoiden kanssa on sen takia äärimmäisen tärkeätä ja yksi mahdollisuus tämän edistämiseksi on kandi- ja maisteritutkintojen aiheiden ja töiden mahdollistaminen osana kaupungin toimintaa. Tätä varten on edelleen tarve löytää tavat edistää tällaista vuorovaikutusta. Nalleneuvosto-projekti ja sen kautta saadut erinomaiset työkalut lasten osallistamiseksi ovat erinomainen esimerkki siitä, miten nuorten raikkailla ajatuksilla voidaan edistää alueen ja kaupungin asukkaiden osallisuutta ja tietoisuutta siitä, että asukkailla on oikeasti mahdollisuus vaikuttaa, Kohtamäki toteaa.

Porin kaupungin strategia- ja hyvinvointijohtaja Tomi Lähteenmäki on samaa mieltä yhteistyön merkityksestä.

– Leikki ja peli ovat erinomaisia tehokeinoja osallistamisessa, sekä lasten että aikuistenkin, Lähteenmäki tiivistää.

Teksti: Matias Lindholm, Onerva Puhakka ja Annukka Saarva
Kuvat: Henri Kari ja Onerva Puhakka

Lisää aiheesta:

Porin kaupungin verkkosivut:
https://www.pori.fi/uutinen/etusivun-uutiset/porin-yliopistokeskuksen-opiskelijoiden-luoma-leikillinen-tyokalu-tuo-lasten-aanen-kuuluviin-porin-kaupungin-toiminnassa/14/12/2023/

Porin yliopistokeskuksen verkkosivut:
https://ucpori.fi/fi-fi/article/uutiset/porin-yliopistokeskuksen-opiskelijoiden-luoma-leikillinen-tyokalu/4567/

Humanistina Porissa -blogi:
https://blogit.utu.fi/ktmt/2024/02/16/karhukaupungin-nalleneuvosto/

​​​​​​​Porin Ylioppilaslehti:
https://porinylioppilaslehti.com/2024/02/19/pointti-1-24/

​​​​​​​<< Kaikki verkkolehden nro 91 artikkelit