Vihreää kasvua kiertotaloudella

Kiertotalouden arvonmuodostus ja huomisen osaamiset Satakunnan teknologiametalliklusterissa, eli tuttavallisemmin Karhu-hanke, on Tampereen yliopiston johtama ja koordinoima monitieteinen kokonaisuus.

– Satakunnan alueella on jo vanhastaan paljon metallialan yrityksiä. Kiertotaloudella on teknologiametalliklusterissa keskeinen merkitys tulevaisuuden kannalta. Lyhyesti sanottuna: ettei tulisi jätettä, vaan kaikki olisi kiertotalouden piirissä, kertoo tutkijatohtori Antero Hirvensalo.

Satakunnan teknologiametalliklusteri onkin keskeinen kehitettäessä Suomen vihreää vientiteollisuutta. Kasvun haasteena yrityksillä on koulutuksen ja osaajien vaje. Myös tiiviimmälle tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnalle on tarve, jotta voidaan rakentaa innovaatioekosysteemejä kiertotalouteen. Näihin haasteisiin Karhu-hanke on omalta osaltaan vastaamassa.

Antero Hirvensalon mukaan projekti lähti liikkeelle Porin yliopistokeskuksessa puolitoista vuotta sitten, ja mukana ideoimassa olivat keskeisesti nykyinen Porin yliopistokeskuksen johtaja Katariina Yrjönkoski sekä Tampereen yliopiston professori Marko Seppänen. Teknologiametalliklusterin suuri merkitys vihreän kasvun kannalta oli lähtökohtana alusta asti.

Hankkeen kaksi käytännön toteutukseen tähtäävää haaraa

Karhu-hankkeessa on kaksi haaraa ja tavoitetta. Ensimmäisen haaran tavoitteena on luoda skenaariot yliopistolliselle koulutukselle, joka tukisi satakuntalaisen teknologiametalliklusterin osaamis- ja työvoimatarpeita nykyistä paremmin.

Toisen haaran tavoitteena on tukea klusterin vuorovaikutteista arvonluontia ja vauhdittaa kiertotalouden tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa ja uusien tutkimushankkeiden syntymistä.

Tutkijatohtori Antero Hirvensalo on itse kiertotalouden innovaatioiden tutkija. Innovaatioyhteisöjen tutkimuksessa Karhu-hankkeessa keskeistä ovat hybridiorganisaatiot ja vuorovaikutteisuus organisaatiorajojen yli. Yksi tehokas keino tuoda eri toimijat yhteen organisaatiorajojen yli on interventio, jossa ryhmän luomisen ja tavoitepalaverin jälkeen toteutetaan haastatteluja ja lopulta kehityspäivä, josta kuljetaan eteenpäin kohti jatkoaskeleita ja toimivaa innovaatioyhteisöä.

– Interventiossa hedelmällisintä on organisaatiorajoista välittämättä eri toimijoiden saaminen saman pöydän ääreen, sanoo Hirvensalo.

Yhteistyö kantavana voimana

Karhu-hankkeessa monipuolisen ja aikaansaavan toiminnan välttämättömänä ehtona on laaja yhteistyö. Verkoston luominen, yhdessä tekeminen ja uusien kumppanien etsiminen pitää huolen innovaatiotoiminnan kehittymisestä.

Metalliklusterin yritysten lisäksi Porin kaupunki, ELY-keskus ja AVI ovat mukana kiertotalouteen liittyvien ympäristölupienkin osalta. Elinkeinoyhtiö Prizztech on mahdollistamassa kiertotalousprojekteja. Satakunnan ammattikorkeakoulu ja ammattiopistot ovat koulutuksellisia ja kehittäviä yhteistyökumppaneita.

– Verkosto on hyvin tärkeä. Esimerkiksi start up -yhteisöt tarjoavat hyviä mahdollisuuksia. Meillä oli taannoin oikein hyvä ja inspiroiva yhteistyötilaisuus Crazy Townin kanssa. Yhteistyötä halutaan tiivistää edelleen, toteaa Antero Hirvensalo.

Teksti: Jyri Luonila
Kuva: Karhu-hanke

Verkkolehden pääsivulle >>