Jos tehdään, tehdään sitten kunnolla - sitouttava etäopetus palkittiin

Porin yliopistokeskuksen opetuksen johtoryhmä valitsi vuoden opetusteoksi Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikön Liiketoimintaa tukeva laskentatoimi -kurssin kauppatieteen opiskelijoiden ainejärjestön Porin Kylterit - PorKy ry:n ehdotuksesta. Palkinto meni ansaitusti yliopistonlehtori Erkki Vuorenmaalle.


PorKyn ehdotuksen perusteluissa kurssi täytti vuoden opetusteon kriteerit laaja-alaisesti. Kurssin opettaja Erkki Vuorenmaa ja PorKyn koulutuspoliittinen vastaava Tommi Suominen kertovat jutussa kurssin sisällöstä, toteutuksesta ja näkymistä virtuaalisen kateederin molemmin puolin.

Pandemia-ajan työtä lisäävä vaikutus

Liiketoimintaa tukeva laskentatoimi -kurssi sai kiitosta erityisesti siitä, että se oli räätälöity etäopetusta varten. Kuten Suominen toteaa, keväällä 2020 korona yllätti kaikki housut kintuissa ja opiskelusta tuli hyvin omatoimista. Aluksi opiskelijoilla oli tehtävänään lähinnä tenttikirjojen lukeminen ja tehtävien tekeminen, mutta pian etäopetus laajeni myös luentoihin. Erkki Vuorenmaan kurssissa vuorovaikutukseen oli erityisesti kiinnitetty huomiota. Suomisen mukaan tehtävistä sai aina tarvittaessa henkilökohtaista palautetta ja tämä toimi vuorovaikutuksen välineenä.

Vuorenmaa myöntää, että koko lukuvuoden opetuksen suunnittelu vaati enemmän työtä kuin normaaliolosuhteissa. Erityisesti piti miettiä sitä, miten opiskelijat saa sitoutettua kurssiin ja miten vuorovaikutusta saa lisättyä. Taustalla oli hyvälle opettajalle ominainen vastuunkantaminen:

- Koin huolta siitä, että ilman selkeää aikatauluttamista joillekin opiskelijoille voisi käydä etäolosuhteissa niin, että opiskelu jäisi kokonaan taka-alalle tai rajoittuisi vain tenttiin opiskeluun. Tällöin he eivät saavuttaisi kurssin oppimistavoitteita tai pääsisi pitämistäni kursseista läpi.

Kurssilla oli viikoittaisia pakollisia palautustehtäviä, jotka toivat rytmiä työskentelyyn, mutta samalla oppimista sai seurattua tiiviisti. Tällainen sitouttaminen toikin runsaasti positiivista palautetta.

- Täytyy kyllä myöntää, että en olisi uskonut ennen koronaa sanovani palautustehtävien olevan kurssin parhaimpia asioita, mutta miten kävikään, Suominen toteaa.

Suomisen mukaan vuorovaikutus tapahtui luennoilla yllättävän luonnollisesti Zoomin välityksellä. Opettaja kysyi ja opiskelija vastasi. Keskustelua oli vähintään yhtä paljon kuin kontaktiopetuksessa. Kiusallisia hiljaisia hetkiä ei syntynyt. Luennoilla yhdessä pohdittuja asioita kirjattiin myös luentomuistiinpanoihin ylös. Oppimiselle oli avoin ilmapiiri.

Case-tehtävät teorian soveltamisessa

Erityisen inspiroiviksi opiskelijat kokivat kurssilla tehdyt case-tehtävät, jotka olivat todellisia tai todenmukaisia yritysten kohtaamia tilanteita, joihin opiskelijat kehittivät ratkaisun. Asiakaskannattavuusanalyysi, tuotannon suunnittelu, budjetointimenetelmien kehittäminen - kaikissa näissä hyödynnetään laskentainformaatiota. Suominen nostaa esiin case Teknotoolin:

- Kyseisessä tehtävässä piti palauttaa pareittain annettuun artikkeliin perustuen laskelmia ja teoriavastauksia, jotka ratkoivat tai selvensivät yrityksen ongelmia. Mielenkiintoisen etenkin tästä teki se, että kyseinen tilanne on oikeasti ollut olemassa. Oppimiskokemuksen saavuttaminen ja ymmärtäminen, että osaisi olla jo nyt tositilanteessa avuksi oli varmasti kaikille innostavaa ja motivoivaa.

Ryhmätyöt ja erityisesti ryhmien muodostaminen voi olla vaikeaa tilanteessa, jossa konkreettista kontaktia toisiin opiskelijoihin ei saa. Vuorenmaa teki Moodleen alueen, jossa pystyi etsimään itselleen paria, vaikkei muita opiskelijoita hyvin vielä tuntisikaan. Suurin ryhmätyö tehtiin niin, että ryhmä laati kirjallisen raportin ja lisäksi suullisen esityksen Youtube-videona, jossa jokainen vuorollaan esitteli projektityötä. Opiskelijat kommentoivat toistensa esityksiä, ja tämä tuki ryhmäytymistä.

Ei koulua, vaan (liike)elämää varten

Vuorenmaa kertoo, että hän päätyi kotitenttiin turvatakseen riskiryhmien turvallisuuden. Soveltavassa kotitentissä piti laatia esimerkiksi budjetin seurantamalli tai kannattavuusanalyysi. Painopiste oli siis ymmärtämisessä, ei laskukaavojen ulkoluvussa.

Mikä motivoi yliopisto-opettajaa näkemään vaivaa monipuolisen kurssin laatimiseen?

- Minulla on 11 vuoden opetuskokemus Poria isommasta yliopistoyksiköstä. Porissa pienemmät opiskelijamäärät mahdollistavat syvemmälle menemisen ja opetusmenetelmien monipuolisemman käyttämisen. Haluan ja koen velvollisuudekseni hyödyntää näitä mahdollisuuksia. Pyrin tekemään kursseista sellaisia, joille itse olisin halunnut opiskeluaikana osallistua. Kääntöpuolena on isompi työmäärä, mutta monipuolisuus tuo työhön uuden oppimista ja mielekkyyttä. Mottoni on: "Jos tehdään, tehdään sitten kunnolla".

Teksti: Jyri Luonila
Kuva: Maria Ojanen