Tuoretta tutkimusta | 14.04.2026 09:00
Yhdysvaltojen taloushistoria avaa näkymiä myös Suomeen
Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikössä työskentelevä yliopisto-opettaja ja tutkija Markus Kantola tutkii parhaillaan Yhdysvaltojen taloushistoriaa, jonka vaikutukset ulottuvat myös Suomeen. Pitkän aikavälin tarkastelu auttaa hänen mukaansa ymmärtämään nykyisiä taloudellisia ja poliittisia ilmiöitä pintaa syvemmältä. Kantola on työskennellyt Porissa lähes kymmenen vuotta opettaen johtamista ja organisointia sekä ohjaten opiskelijoiden opinnäytetöitä. Tutkimus kulkee opetuksen rinnalla, usein rajallisen ajan puitteissa.
Yhdysvaltojen talouteen ja politiikkaan liittyvät kehityskulut ovat Markus Kantolan tutkimuskohteita. Kuva: Antti-Jussi Marjamäki
Markus Kantola kirjoittaa parhaillaan kirjaa, joka käsittelee Yhdysvaltojen talouskehitystä 1900-luvun alusta nykypäivään. Tavoitteena ei ole vain kuvata historiaa, vaan tulkita miten nykytilanteeseen on päädytty ja mitä siitä voidaan oppia myös suomalaisessa kontekstissa. Kirjaprojekti kattaa lähes vuosisadan mittaisen ajanjakson, ja juuri laajuus tekee siitä merkityksellisen.
– Pitkä aikaväli auttaa hahmottamaan kehityskulkuja. Monet ilmiöt eivät synny hetkessä, vaan rakentuvat vuosikymmenten aikana, Kantola kertoo.
Tavoitteena kyky ennakoida paremmin
Yhdysvaltojen kehityksen tarkastelu tarjoaa hänen mukaansa myös välineitä ymmärtää Suomea. Talouspoliittiset ideat ja käytännöt kulkeutuvat usein Atlantin yli viiveellä, mutta samankaltaisina.
– Samat keskustelut ja ratkaisut tulevat meille myöhemmin. Siksi niiden taustoja kannattaa tarkastella siellä, missä ne ovat syntyneet, Kantola kiteyttää.
Erityisen kiinnostava teema on teollisuuden rakennemuutos ja sen vaikutukset alueisiin. Kantola näkee yhtäläisyyksiä yhdysvaltalaisten teollisuuskaupunkien ja suomalaisten paikkakuntien välillä.
– Yhdysvalloissa on paljon alueita, jotka muistuttavat suomalaisia teollisuuspaikkakuntia. Teollisuuden hiipuminen on jättänyt jälkeensä yhteisöjä, jotka etsivät uutta suuntaa, Kantola sanoo.
Historiasta löytyy kuitenkin myös esimerkkejä siitä, miten alueita on onnistuttu elvyttämään. Näiden kehityskulkujen ymmärtäminen voi tarjota arvokkaita näkökulmia myös Suomeen.
Pintaa syvemmälle ilmiöihin
Kantola korostaa, että tutkijan tehtävä on tarkastella ilmiöitä pintaa syvemmältä, ei vain reagoida ajankohtaisiin uutisiin.
– Minua kiinnostaa enemmän se, mistä ilmiöt kumpuavat kuin se, mitä tänään otsikoissa sanotaan. Pitkän aikavälin kehityslinjat kertovat enemmän kuin yksittäiset uutiset, Kantola sanoo.
Hän viittaa esimerkiksi Yhdysvaltojen poliittiseen tilanteeseen ja populismin nousuun, jota ei voi ymmärtää ilman taustalla vaikuttavia taloudellisia ja yhteiskunnallisia muutoksia. Teollisuuden rakennemuutos on jättänyt osan väestöstä jälkeen, ja tämä näkyy myös poliittisessa käyttäytymisessä.
– Kyse ei ole vain yksittäisistä poliittisista ilmiöistä, vaan siitä, että osa ihmisistä kokee jääneensä kehityksen ulkopuolelle.
Kantolan mukaan sama ilmiö ei rajoitu Yhdysvaltoihin, vaan se näkyy laajemmin monissa teollistuneissa maissa.
Pitkä tutkimustyö hyvässä vaiheessa
Kantolan tavoitteena on saada kirjan käsikirjoitus valmiiksi vuoden 2027 aikana. Prosessi on pitkä ja sisältää myös vertaisarvioinnin, joka voi tuoda merkittäviä muutostarpeita.
– Tekstiä on jo paljon kasassa, mutta työtä riittää vielä. Tällaiset projektit vaativat aikaa ja kärsivällisyyttä, hän toteaa.
Tutkimuksen rinnalla Kantolaa kiinnostavat yhä enemmän myös etiikkaan ja työn merkityksellisyyteen liittyvät kysymykset. Hän opettaa jo nyt yritys- ja johtamisetiikkaa kauppakorkeakoulun Porin yksikössä ja näkee aiheen merkityksen kasvavan. Opiskelijat pohtivat entistä enemmän, miksi työtä tehdään ja mikä sen merkitys on. Se liittyy suoraan myös työssä jaksamiseen.
Teksti ja kuva: Antti-Jussi Marjamäki