UCPorilainen | 14.04.2026 09:00
Kansainvälisen tutkimuksen ytimessä Porista käsin
Kirjoittamisesta ja urheilusta innostunut Riikka Turtiainen ei alun perin suunnitellut akateemista uraa, mutta päätyi sille silti. Nyt hän opettaa digitaalista kulttuuria ja tutkii mediassa esillä olevaa urheilua eri aspekteineen. Tutkijakollegat löytyvät kansainvälisiltä areenoilta, mutta Turtiaisen yli kahden vuosikymmenen mittainen ura on kuitenkin rakentunut kotikaupungissa Porissa.
Riikka Turtiainen oli jo kouluaikoinaan silloisella Pohjois-Porin yläasteella kiinnostunut monista asioista, erityisesti kirjoittamisesta ja urheilusta. Korkeakouluopintojenkin pariin Porin yliopistokeskukseen hän hakeutui silkasta mielenkiinnosta – vuonna 2001 käynnistynyt digitaalisen kulttuurin, maiseman ja kulttuuriperinnön tutkinto-ohjelma (silloin Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitos) piti sisällään monia Turtiaista kiinnostavia teemoja. Pääaineenaan hän opiskeli digitaalista kulttuuria ja sivuaineina kulttuuriperinnön tutkimusta ja kulttuurituotantoa.
– Tein valintoja sen mukaan, mikä minua kiinnosti. En ajatellut olevani tutkijatyyppi eikä akateeminen ura ollut mielessäni kirkkaana, mutta niin vaan olen nyt ollut yliopistolla töissä 20 vuotta, Turtiainen kertoo.
Turtiainen valmistui filosofian maisteriksi vuonna 2005 tutkinto-ohjelman ensimmäisten joukossa. Hän työskenteli maisteriksi valmistumisen jälkeen ensin digitaalisen kulttuurin assistenttina ja myöhemmin opetustehtävissä. Vuonna 2006 Turtiainen aloitti jatko-opinnot ja kuusi vuotta myöhemmin hän väitteli tohtoriksi. Samoihin aikoihin ura eteni yliopisto-opettajasta yliopistonlehtoriksi digitaalisen kulttuurin, maiseman ja kulttuuriperinnön tutkinto-ohjelmassa.
Monipuolista opetustyötä
Turtiaisen työnkuvaan yliopistonlehtorina kuuluu opetusta, ohjausta, tutkimusta sekä hallinnollisia tehtäviä. Digitaalinen kulttuuri on yksi tutkinto-ohjelman suuntautumisvaihtoehdoista, ja Turtiainen on oppiaineen vastuuhenkilö.
Opetustyössä Turtiainen kokee erityisen mieleiseksi tutkielmaseminaarit, joissa työstetään kanditutkintoon kuuluvat opinnäytetyöt. Seminaarit ovat yhteiset tutkinto-ohjelman kaikille suuntautumisvaihtoehdoille eli Turtiainen työskentelee niiden parissa yhdessä kollegoidensa Riina Haanpään ja Eeva Raikeen kanssa.
– Opetus yhdessä kollegoiden kanssa on keskustelevaa ja avartavaa. Lukuvuoden kestävä seminaarikurssi on myös antoisa opiskelijoille, ja opinnäytetöiden monialaisuus laajentaa näkökulmia, Turtiainen pohtii.
Turtiainen opettaa myös muun muassa sosiaalisen median aineistojen tutkimusetiikkaa, urheilututkimuksen kursseja sekä tutkimusmenetelmiä.
– Koen opetustyön kiinnostavana ja merkityksellisenä, Turtiainen kertoo.
Turtiainen kuuluu myös Turun yliopiston eettiseen toimikuntaan, jonka tehtävänä on mm. tarkastella hankesuunnitelmia eettisestä näkökulmasta ja antaa aiheen tiimoilta lausunnot. Lisäksi hän istuu toista kautta humanistisen tiedekunnan johtokunnassa. Yhteistyö pääkampuksella Turussa on tärkeää, vaikka päivittäinen työ tapahtuukin Porissa.
Kotimaisella tutkimuskentällä lähes ainoa laatuaan
Tutkimus on olennainen osa Turtiaisen tehtäväkokonaisuutta opetustyön ja hallinnollisten tehtävien rinnalla. Hänen tutkimustyönsä kantavana teemana on mediaurheilu eli mediassa esillä oleva urheilu eri aspekteineen. Television ja suoratoistopalveluiden urheilulähetysten lisäksi mediaurheiluun lukeutuu myös verkkosivustoille, uutismedioihin ja sosiaalisen median palveluihin ladattava urheiluaiheinen materiaali.
– Tutkin esimerkiksi urheilussa tapahtuvaa verkkohäirintää ja urheilijoihin sekä urheilutoimijoihin kohdistuvaa sukupuolittunutta verkkoväkivaltaa. Tutkimukseni keskiössä ovat naistoimijat ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat toimijat, Turtiainen kertoo.
Myös urheilija-aktivistit ovat olleet Turtiaisen kiinnostuksen kohteena jo lähes 10 vuoden ajan. Hän tutkii yhteiskunnallisesti tai urheiluyhteisön sisällä kantaa ottavia urheilijoita. Turtiainen työstää parhaillaan aiheeseen liittyvää The Social impact of Sports Communication -kirjaa.
Turtiaisen tutkimusaiheet ovat harvinaisia, jopa niin harvinaisia, ettei hänellä juuri ole tutkijakollegoja kotimaassa.
– Vaikka Suomessa on runsaasti median ja journalismin koulutusta, Sports communication -suuntaus suomalaisista yliopistoista puuttuu. Australiassa ja Yhdysvalloissa koulutusta ja tutkimusta aihepiiristä jo löytyy, Turtiainen sanoo.
Euroopassakin kollegoja on jo jonkin verran ja yhteydenpito tutkijoiden kesken on tiivistä.
– Urheilumedia on vauhdilla kasvava tutkimusala, erityisesti urheilun yhdenvertaisuuteen liittyvät tutkimusteemat kiinnostavat. Kymmenen vuotta sitten pysyin helposti perässä, kun uutta tutkimusmateriaalia julkaistiin. Nyt määrät ovat jo merkittävästi suuremmat, Turtiainen pohtii.
Vaikka yliopistonlehtorin työ on Turtiaiselle erittäin mielekästä, haaveilee hän tulevaisuudessa myös tutkimusvapaasta, joka tarjoaisi mahdollisuuden työstää esimerkiksi kirjaa tai muita isompia tutkimuskokonaisuuksia.
Vahva polku Porissa
Turtiainen kävi koulunsa Porissa ja opiskeli sen jälkeen yliopistokeskuksessa. Työskentely samassa talossa ja kotikaupungissa on tuntunut luontevalta.
– En ole maantieteellisesti kovin pitkälle tullut, mutta se sopii minulle, Turtiainen pohtii.
Turtiainen on ollut osa yliopistokeskusta yli kahden vuosikymmenen ajan. Hän kehuu erityisesti yhteisön ainutlaatuisuutta ja monipuolisia mahdollisuuksia.
– Onhan tämä poikkeuksellista, että meillä on kaksi yliopistoa saman katon alla ja voimme tehdä asioita yhdessä. Esimerkiksi Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden professorin Riikka Korkiamäen kanssa tunnemme toisemme pitkältä ajalta ja teemme paljon töitä yhdessä yli yliopisto- ja tieteenalarajojen. Yhteistyön ansiosta omaakin tutkimusalaa pystyy tarkastelemaan laajemmin, Turtiainen summaa.
Yliopistokeskus on mahdollistanut Turtiaiselle akateemisen työuran hänen omalla kotipaikkakunnallaan, eikä hän kaipaa isompiin kaupunkeihin. Porissa hän pystyy työskentelemään samojen asioiden parissa kuin tutkijat miljoonakaupungeissa muualla maailmassa.
– Omat tutkimusaiheeni ovat enemmän kansainvälisiä kuin paikallisia, mutta minulle on silti tärkeää tehdä työtäni juuri Porissa.
Teksti ja kuva: Hanna Rissanen