Uutiset | 30.05.2022 09:51
Naispelaajat rikkovat pelikulttuurin sukupuolirajoja (Väitös: FM Usva Friman)
FM Usva Friman tarkasteli digitaalisen kulttuurin väitöstutkimuksessaan naispelaajien pelikulttuurista toimijuutta. Tutkimus osoitti, että pelaamisen valtavirtaistumisesta ja naisten pelaamisaktiivisuuden kasvusta huolimatta naispelaajat ovat yhä sukupuolensa vuoksi marginalisoitu pelaajaryhmä, joka samanaikaisesti sekä osallistuu aktiivisesti ja monipuolisesti pelikulttuuriin että tulee torjutuksi sen piiristä.
Turun yliopiston tiedote
FM Usva Friman tarkasteli väitöstutkimuksessaan Gender and game cultural agency in the post-gamer era: Finnish women players’ gaming practices, game cultural participation, and rejected gamer identity digitaalisia pelejä pelaavien suomalaisnaisten pelaamistottumuksia, pelikulttuurista osallisuutta ja suhdetta pelaajaidentiteettiin. Tutkimus paikantuu pelikulttuurien tutkimuksen alaan. Väitöskirja tehtiin Turun yliopiston digitaalisen kulttuurin oppiaineeseen.
Friman keräsi tutkimuksen aineiston haastatteluilla ja verkkokyselyllä. Tutkimukseen osallistui yli 750 suomalaista naispelaajaa: haastatteluihin 20 henkilöä ja verkkokyselyyn 737 henkilöä.
Väittelijä Usva Friman. Kuva: Pekka Heljakka
– Jo tämä huikea osallistumisaktiivisuuden taso itsessään kertoo, että Suomessa on paljon aktiivisesti pelaavia naisia, jotka kokevat pelaamisen ja siitä kertomisen itselleen tärkeäksi, Friman iloitsee.
Tutkimuksen osallistuneiden naisten kertomukset pelikokemuksistaan paljastivat hätkähdyttäviä ristiriitoja naisten osallistumisessa pelikulttuuriin.
– Vaikka naiset pelaavat aktiivisesti ja monipuolisesti, heidän pelaamisensa jää usein piiloon. Tämä on usein myös tietoinen valinta, sillä naiset kohtaavat peleissä yhä sukupuoliperusteista häirintää, jolta he joutuvat suojautumaan, Friman toteaa.
Naiset kohtaavat pelatessaan ihmettelyä, vähättelyä ja naisvihaa
Tutkimuksessaan Friman havaitsi, että naisten pelikulttuuriselle toimijuudelle on asetettu selkeitä sukupuolirajoja, joiden ylittäminen on vaikeaa. Siksi naisten pelaaminen rajoittuu usein tuttuun seuraan ja kotiympäristöön, ja naiset ovat ennemmin pelikulttuurin kuluttajia kuin sen tuottajia.
– Erityisen haastavaa naisena on osallistua pelikulttuurin näkyvimpiin ja arvostetuimpiin osa-alueisiin, kuten elektroniseen urheiluun ja striimaamiseen, Friman huomauttaa.
Merkittävä havainto on, että nimenomaan sukupuoli erottaa naisia muista pelaajista ja työntää heitä pelikulttuurin marginaaliin. Kolme neljästä tutkimukseen osallistuneesta naisesta oli kokenut sukupuolensa vaikuttaneen pelaamiseensa jollakin tavalla, useimmiten negatiivisesti.
– Naisten pelaamista vähätellään, heidän taitojaan aliarvioidaan ja he kohtaavat peliympäristöissä naisvihaa. Toisaalta jotkut olivat kokeneet sukupuolensa vaikutukset ensisijaisesti positiivisiksi, ja jotkut kokivat suoranaista ylpeyttä siitä, että ovat nimenomaan naispelaajia, Friman kuvaa.Miehet ja pojat ovat yhä pelikulttuurin portinvartijoita, mutta naiset osallistuvat omilla ehdoillaan
Pelaamista tukevat sosiaaliset ympäristöt ovat tärkeitä naisten pelaamisen mahdollistajia. Naisten sisäänpääsy pelikulttuuriin tapahtuu usein miesten ja poikien kautta, ja harrastuksen ylläpitämistä tukee usein mieskumppani tai -ystävät.
– Monet osallistujat kertoivat samankaltaista tarinaa siitä, että he olivat päätyneet alun perin pelaamaan heidän isänsä kotiin ostamalla pelikonsolilla, katsottuaan veljensä pelaavan, tai myöhemmin poikaystävän kannustamana. Äideistä, siskoista tai tyttöystävistä tällaisia tarinoita kerrottiin merkittävästi harvemmin. Tämä osoittaa, että pojat ja miehet ovat yhä pelikulttuurin portinvartijoita, Friman sanoo.
Erityisen kiinnostavia Frimanin mukaan olivat tutkimukseen osallistuneiden naisten kuvaukset tyypillisestä pelaajasta ja naisten omasta suhteesta pelaajaidentiteettiin. Osallistujat vaikuttivat olevan erittäin tietoisia pelaajaidentiteettiin liitettävistä kulttuurisista odotuksista ja statuksesta, mutta päättivät hylätä sen.
– Naispelaajat haluavat määritellä oman pelaamisensa ja sen merkityksen itselleen omilla ehdoillaan, pelikulttuurin normeja ja sukupuolirajoja rikkoen, Friman toteaa.
--
FM Usva Friman esittää väitöskirjansa Gender and game cultural agency in the post-gamer era: Finnish women players’ gaming practices, game cultural participation, and rejected gamer identity julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 3.6.2022 klo 12.00 (Tampereen pääkirjasto Metso, Kuusi-sali, Pirkankatu 2, 33210 Tampere).
Väitöstä voi seurata myös etänä YouTubessa >>
Vastaväittäjänä toimii Senior Lecturer Emma Witkowski (RMIT University) ja kustoksena yliopistonlehtori Riikka Turtiainen (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on digitaalinen kulttuuri.
Väittelijän yhteystiedot
p. 050 4624 795
usva.friman(at)utu.fi