Monitieteisestä Harri Ketamosta yliopistokeskuksen ensimmäinen vuoden tutkija

– Onhan se hienoa, että on noteerattu. Aina on hauska kuulla, että omaa työtä arvostetaan.

Porin yliopistokeskuksen tutkimuksen johtoryhmä perustelee valintaansa Ketamon työn aidolla monitieteisyydellä, joka on mahdollistanut synergistä yhteistyötä yhdistäen tekniikan, humanismin ja taiteentutkimuksen. Sen lisäksi Ketamo on väitellyt Porissa ja tehnyt monipuolisesti tutkijan työtä kirjoittamalla tieteellisiä artikkeleja kotimaassa ja kansainvälisesti sekä osallistunut tutkimusvarojen hankintaan.

Tälläkin hetkellä Harri Ketamolla on samanaikaisesti monta eri tutkimusta meneillään. Päällimmäiseksi hän silti mainitsee pelitekoälytutkimuksen erityisesti opetuspeleissä.

– Minulla on kuitenkin oppimisen tutkijan tausta. Olen aikaisemmalta koulutukseltani luokanopettaja sekä matematiikan ja teknisen käsityön aineenopettaja, myös kasvatustieteiden lisensiaatin tutkinnon suorittanut Ketamo kertoo.

Ennen TTY:a Ketamo työskenteli vuoden Turun yliopiston Rauman opettajakoulutuslaitoksessa (ROKL) ja 2,5 vuotta opettajana Nakkilassa.

– Teimme ROKL:ssa etäopiskeluun liittyvää tutkimushanketta yhdessä TTY:n kanssa ja siirryin sitä kautta tutkijaksi Tampereen tekniseen yliopistoon, josta väittelin tohtoriksi vuonna 2002.

Ketamo kuitenkin kieltää suunnitelleensa sen tarkemmin tutkijanuraa. Oikeastaan hän vielä lukion kolmannella luokalla oli varma, että haluaa tulevaisuudessa liikunnanopettajaksi.

– Kaikki on vain vähitellen tullut eteen ja usein sattuman kautta, mutta hyvä niin. Liian pitkään yhdessä putkessa voisi olla tylsää.

Tärkeintä on hyvä tiimi

Tällä hetkellä Harri Ketamo toimii Suomen Akatemian tutkijatohtorina.

– Suomen Akatemian tutkimukselle antama rahoitus antaa tutkijalle mahdollisuuksia ottaa enemmän ajallisia riskejä tutkimustyössään. Tutkijan työstä iso osa on kuitenkin juuri rahoituksen hakemista, siksi Akatemian rahoitus on niin tavoiteltua.

Harri Ketamolla Suomen Akatemian rahoitus kestää tällä erää vuoden 2008 syksyyn.

– Tutkimus ja rahoitus kulkevat käsi kädessä, jos jatkorahoitusta tutkimukselle ei saa, ei synny tutkimustakaan, Ketamo pohtii.

Tärkeimmäksi resurssiksi tutkimukselle Ketamo näkee kuitenkin hyvän tiimin. Tutkijan työ kun ei ainakaan Ketamolle ole mitään salaisesti yksin nurkassa piilossa puurtamista.

– Hyvä tutkimusryhmä koostuu monenlaisesta osaamisesta. Tällä hetkellä meillä on todella hyvä ryhmä. Teemme paljon yhteistyötä esimerkiksi Suomisen Markon kanssa, Ketamo kehuu tutkimusryhmäänsä.

– Eivät seinät ja koneet ja muu infrastruktuuri vielä tuo osaamista, vaan kaikki on kiinni ihmisistä.
Ja yksittäinen tutkija voi olla huippuosaaja, vaikkei hänellä olisikaan takanaan miljoonabudjettia.

Harri Ketamo kehuu myös Porin yliopistokeskuksen eri yksiköiden välisiä mahdollisuuksia yhteisille tutkimushankkeille.

– Monitieteisyys on oikeastaan tällä hetkellä ainoa alue, josta voi löytyä uutta tutkittavaa, Harri Ketamo miettii.

Oppilas opetuspelin opettajana

Harri Ketamon tutkimuksen kiinnostuksen kohteena ovat käyttäjämallinnukseen liittyvät opetuspelit. Niissä oppilaan on ensin opetettava peliä. Viime vuosiin saakka Ketamo on työskennellyt opetuspelien parissa lähinnä tutkimusalustatasolla, mutta nyt on kuitenkin pilotoinnissa opetuspeli, joka jää kouluihin käyttöön toivottavasti laajemmaltikin.

– Nyt on hyvää tulosta tulossa. Mukava nähdä mihin se johtaa, Ketamo sanoo innostuneena ja tyytyväisenä työryhmänsä tuloksiin.

Ketamon tutkimusryhmä on kehittänyt 5-6 luokkalaisille opetuspelin, jonka pääpaino on käsitteellisten asioiden oppimisessa. Oppilas oppii esimerkiksi Euroopan maantietoa opettamalla ensin muuttolintua lentämään oikeaa reittiä. Harri Ketamo itse vertaa peliä ”hieman älykkäämmäksi Tamagotchiksi”.

Siitä, että pieni koululainen voi jäädä pelinsä kanssa opiskelun koukkuun, Ketamo ei ole huolissaan.

– USA:ssa on sisällissodan historiaa opetettu tietokonepelien avulla jo pitkään. Sitä paitsi, Fröbelkin (1782–1852) kehitti palikkansa oppimistarkoitukseen. Itse asiassa, opimiseen tarkoitettuja leluja on ollut jo tuhansia vuosia.

Ketamolla itsellään on 2,5-vuotias poika ja alle kolmen kuukauden ikäinen tytär. Omat lapset eivät siis ihan vielä maantietoa tietokoneella opiskele.

– Mutta kyllä poika jo mustekalat tuntee, ylpeä isä naurahtaa.
​​​​​​​

Teksti: Eija Hammarberg
31.10.2006