Murrosta museoon

Satakunnan Museon MURROS-näyttely syntyi opiskelijavoimin Monille opiskelijoille seminaari- ja lopputyöt ovat opiskeluajan suurimpia rutistuksia, mutta usein myös erilaiset projektit ovat laajuudessaan vaativia. Turun yliopiston kulttuurituotannon ja...


Satakunnan Museon MURROS-näyttely syntyi opiskelijavoimin

Monille opiskelijoille seminaari- ja lopputyöt ovat opiskeluajan suurimpia rutistuksia, mutta usein myös erilaiset projektit ovat laajuudessaan vaativia. Turun yliopiston kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelman opiskelijoiden yhteistyössä Avoimen yliopiston taidehistorian opiskelijoiden, Satakunnan Museon ja Porin Taide- ja Taideteollisuusyhdistyksen kanssa toteuttama MURROS-näyttely oli mukana olleille mieleenpainuva rupeama.

- Vaikka olemme projekteja tehneet jo aiemmin, tässä oli erilaista se, että näki näyttelyn valmistamisen koko kirjon. Vain purku ei kuulu enää meidän työalueeseen, Turun yliopiston kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelman opiskelijat Lotta Hannuksela ja Martti Koski tuumivat yhdeksän opintopisteen suorituksestaan.

Näyttely 1930-luvun kulttuuritoiminnasta

MURROS-näyttely kertoo siitä, miten Porissa luotiin 1930-luvulla uusien suuntauksien ja uuden ymmärryksen myötä vilkasta ja edistyksellistä kulttuuritoimintaa. Näyttelyssä on esillä vuonna 1907 perustetun Porin Taide- ja Taideteollisuusyhdistyksen kokoelmaa sekä taiteilija Reetta Partaselta tilattu teos. Hannukselan ja Kosken mukaan oli mielenkiintoista toimia erilaisten tahojen kanssa.

- Yhdistykseltä saimme monia hyviä ehdotuksia ja toiveita, mutta aika rauhassa saimme töitä tehdä. Näyttelyä pystyttäessä saimme luonnollisesti oivaa apua Satakunnan Museon ammattitaitoiselta henkilökunnalta, mutta oli myös upeaa huomata miten taiteilijat itse toimivat pystytystilanteessa. Heillä on selkeä visio, miltä teoksen pitää tilassa näyttää ja heillä pysyy työkalut kädessä vision toteuttamiseksi. Se oli heille hyvin luontevaa, hattua piti nostaa, Koski naurahti.

Ajatteluun murrosta

Hannukselan mukaan näyttelyn vaiheiden läpikäyminen varmasti vaikuttaa myös tuleviin museokäynteihin asiakkaan näkökulmasta.

- Olisi itse asiassa mielenkiintoista saada tietoa enemmän näyttelyissä siitä, miten näyttely on tehty ja mitä kaikkea taustalla on tapahtunut.

Hannuksela toivoo, että näyttely herättäisi ajatuksia ja keskustelua myös taiteen ja kulttuurihistorian välillä. MURROS-näyttely kun ei ole puhdas taidenäyttely, vaan se sisältää paljon kulttuurihistoriallista taustoitusta.

- Kävijöille varmasti mielenkiintoista tulla kulttuurihistorialliseen museoon, jossa on esillä taideteoksia. Ja ehkä museotkin voivat saada tästä jotain ajatuksia, hän pohtii lopuksi.

Iiro Lehtonen