Herrakoulun penkillä

Kallista ajanhukkaa, turha tutkinto, herrakoulu. Muun muassa tätä kaikkea olen saanut kuulla, kun olen suorittanut yliopistokeskuksessa viimeisen kahden vuoden aikana Edupointin järjestämää eMBA tutkintoa. Mutta mitä kaikkea tämä koulutus on oikeastaan ollut? Päätösjuhla häämöttää ja lopputyö on palautettu. Mitä jäi käteen?

Aloittaessani koulutusta, toimin vielä yliopistokeskuksessa kauppakorkeakoulun kehitysjohtajana. Tuntui oudolta mennä samaan, kaksi vuotta kestävään koulutukseen valimon johtajan, lääkärin ja talouspäällikön kanssa. Olenko väärässä seurassa? Onko tästä minulle ja työlleni oikeasti mitään hyötyä? Tulisinko seuraavat kaksi vuotta tuijottelemaan puoliunisena Edupointin vanhan luokan ikkunasta kauniin Pohjoisrannan vuodenaikojen vaihtelua?

Ei tarvinnut tuijotella. Heti ensimmäisillä jaksoilla päästiin käsiksi siihen, mikä itselleni on ollut eMBA ohjelman “sydän”. Se on ollut tulevaisuus! Oivalsin, että oma johtajuuteni on nimenomaan tulevaisuuden ymmärtämistä, tulevaisuuden hahmottamista ja tämän mukaista tulevaisuuteen valmistautumista. Jos emme pysty katsomaan tulevaisuuteen, on toimintamme pelkkää reagointia.

Tulevaisuusajattelu tuo mukanaan myös rohkeuden. Tutkija Olli Hietanen totesi luentonsa aluksi: “Kun menette yliopistokeskuksen ovesta ulos, mikä tahansa on mahdollista”. Mikäli toimintamme ja johtamisemme lähtökohtana ovat rajoitukset, säännöt ja maalaisjärki, emme ole tekemässä tulevaisuutta. Tulevaisuus vaatii rohkeita uusia tavoitteita ja asioiden tarkastelua uudenlaisista näkökulmista.

Myös koulutusjakso Stanfordin yliopistolla oli matka tulevaisuuteen. Niin tutkimusyksiköt kuin kasvuyritykset Piilaaksossa pyrkivät tekemään uudenlaista tulevaisuutta ennakoimalla ja kehittämällä tulevaisuuden teknisiä ja taloudellisia innovaatioita. Matkan aikana pääsimme myös pohtimaan sitä, mitä minä haluan olla tulevaisuudessa. Mikä juuri minulle on tärkeää ja mitä on minun tulevaisuuden tarinani.

Koulutuksen rakenne on mahdollistanut uusien ajatuksien viemisen myös osaksi käytännön työtä. Työpaikkani vaihtui koulutuksen alkuvaiheessa Porin kaupungin tietohallintoon. Koulutus antoi uuteen työhöni konkreettisia välineitä, joiden avulla on lähdetty uudistamaan organisaatiota ja sen toimitapoja. Olen soveltanut eMBA koulutuksen osana tekemiäni tehtäviä tietohallinnon talouden, prosessien ja strategian uudistamiseen. Näin toteutettuna ovat tehtävät tuntuneet mielekkäiltä ja organisaation kehittäminen saanut taustalleen syvemmän ja johdonmukaisemman pohjan.

Eikä ollut tylsää seuraa.. Ensimmäisistä luentokerroista lähtien ovat eMBA osallistujat muodostaneet koko ajan tiivistyvän ja paljon keskustelua käyvän porukan. Vaikka se kliseiseltä kuulostaakin, on erilaisuus todella ollut rikkaus. Erilaiset taustat, toimialat ja persoonat ovat tuoneet keskusteluun ja yhteistyöhön mielenkiintoa. Kun olen aiemmin pitänyt juuri omaa alaani kaikkein erikoisimpana ja poikkeuksellisia vaatimuksia sisältävänä, olen koulutuksen aikana todennut ihmisten, organisaatioiden ja erilaisten ongelmien olevan alasta riippumatta hyvin samankaltaisia. Valimon, sairaalan ja yliopistoyksikön ongelmat ja toimintaympäristö eivät lopulta ole niin kaukana toisistaan kuin luullaan. Näiden näkemyksien jakaminen ja monet muut niin omalla joukolla kuin luennoitsijoiden kanssa käydyt tiiviit keskustelut ovat olleet niitä kaikkein opettavaisimpia tilanteita. eMBA ryhmästä on koulutuksen myötä tullut verkosto. Tämä on joukko, jonka kanssa pystyy jakamaan asioita, ja jonka osaamista pystyy hyödyntämään oman osaamisen rajojen tullessa vastaan.

Koen, että olen jo nyt saanut koulutuksesta “rahoille vastinetta”. Aika ei siis mennyt hukkaan, eikä tutkinto ole ollut turha. Ainakin itse koen, että koulutuksen hyödyt näkyvät omassa organisaatiossani jo nyt. Omassa osaamisessa ja omassa johtamisessa on aina kehitettävää. Tämä koulutus on ollut tukemassa omaa kasvuprosessiani ihmisenä ja johtajana. Sen osalta matka jatkuu.

Heikki Haaparanta
tietohallintojohtaja
Porin kaupunki