Vapaa-ajan ihme

Valmistuin Turun yliopiston digitaalisen kulttuurin pääaineesta filosofian maisteriksi viime kesänä. Vielä helmikuun alussa huomasin sen saman tunteen, kun tulin koiralenkiltä kuuden maissa ja rojahdin sohvalle katsomaan televisiota: onko minun oikein vain ottaa rennosti? Toisaalta en ihmettele mieleeni hiipivää ajatusta juuri tänä ajankohtana, koska tasan vuosi sitten olin lievästi sanottuna paniikissa valmistumiseni kanssa…

Alun perin valmistuin Satakunnan ammattikorkeakoulusta medianomiksi vuonna 2010. Valmistumisen jälkeen minulla ei ollut mitään käsitystä siitä, mitä työtä haluaisin tehdä. Sitten pääsin vajaaksi vuodeksi Porin kaupungin viestintäpalveluihin tiedotusavustajaksi ja huomasin, että tiedottaminen sopii minulle.

Vahvistaakseni mahdollisuuksiani jonain päivänä päästä työskentelemään tiedottajana, hain opiskelemaan Porin yliopistokeskukseen Turun yliopistoon digitaalisen kulttuurin maisteriopintoihin. Opiskelun aloitin syksyllä 2011. Maisteriopinnot oli tarkoitus saada valmiiksi kahdessa vuodessa, ja noin puolentoista vuoden opiskelujen jälkeen olinkin todella hyvässä vauhdissa, kunnes yllättäen sain haaveilemani työn tiedottajana.

En varmasti ole ainoa, jolla kokopäivätyön aloittaminen kesken opiskelujen hidastaa opintojen valmistumista merkittävästi. Ensimmäisen puoli vuotta kävin työn ohella luennoilla, mutta sitten kurssit oli suoritettu, ja enää pro gradu -tutkimus oli tekemättä. Vuoden ajan kärvistelin graduni kanssa ja yritin saada jotain aikaan kuitenkaan etenemättä juuri lainkaan. Sitten alkoi taas yliopiston syyslukukausi ja ilmoittauduin mukaan gradun kirjoittamisen intensiivikurssille, jonka siivittämänä tekstiä syntyi mukavaan tahtiin samalla kun tutkimukseni suunta selkeni.

Tammikuussa 2015 sain sähköpostin, jossa sanottiin opintoaikani loppuvan heinäkuussa. En halunnut hakea opiskeluoikeudelleni jatkoaikaa, koska olin päättänyt valmistua kyseisen vuoden loppuun mennessä. Tammikuussa päätin, että valmistun jo keväällä, ja helmi-maaliskuussa puristin graduni valmiiksi. Päivät ja viikot koostuivat työpäivistä, koiran lenkittämisestä ja gradun kirjoittamisesta. Kahteen kuukauteen en tehnyt mitään muuta, mutta tuloksia tuli; graduni valmistui!

Kesäkuun alussa matkustin Turkuun humanistisen tiedekunnan publiikkiin, ja pikkuhiljaa aloin ymmärtää, että neljä vuotta kestänyt aherrukseni filosofian maisteriksi oli vihdoin valmis! Kesällä nautin täydellisestä vapauden tunteesta, kun mieltäni ei painanut ainainen gradun keskeneräisyys.

Toisaalta vapaa-ajan ihmettelyni onkin siis positiivinen tunne; niin kauan kuin tunnen tätä hämmästelyä, ajattelen olevani ylpeä suorituksestani, ja todella ansaitsevani vapaa-aikani!

Vaula Wrang on digitaalisen kulttuurin ammattilainen, filosofian maisteri ja tiedottaja, jota ulkoiluttavat hänen koiraystävänsä.