Porilainen diplomi-insinöörikoulutus juhli kaksikymppisiään
Porin vanhin ylempään korkeakoulututkintoon tähtäävä opetus, diplomi-insinöörikoulutus täyttää tänä vuonna pyöreät kaksikymmentä vuotta.
11.5.2007
Tampereen teknillisen yliopiston osastosihteeri Ulla Nevanranta kertoi juhlatilaisuudessa Porissa alkavan koulutuksen ylittäneen tuolloin vuonna 1987 valtakunnallisesti yli kahdenkymmenen lehden uutiskynnyksen.
Porin yliopistokeskuksessa järjestetyssä juhlassa yksikön johtaja professori Pekka Loula mainitsi yksikön pystyneen joustavasti vastaamaan vuosien varrella teollisuuden haasteisiin ja löytämään sitä kautta omia vahvuuksia.
– Nyt viime aikoina olemme löytäneet vahvuuksia erityisesti poikkitieteellisestä yhteistyöstä ja niitä pyrimme vahvistamaan edelleen, Loula totesi.
Värisuora auttoi alkuun
Alku ei ollut Porissa diplomi-insinöörikoulutukselle helppoa. Vastustajia löytyi vähän joka puolelta. Onneksi kuitenkin porilaisista päättäjistä löytyi hyvää tahtoa, peräksiantamattomuutta ja sisua jyrätä päätös koulutuksen alkamisesta läpi.
Porissa tutkimuskoulutuksen johtajan viransijaiseksi vuoden 1987 alusta tullut Matti Ilmonen muisteli alkuaikojen insinööristä diplomi-insinööriksi –koulutuksen puolesta puhujina olleen useitakin henkilöitä.
– On aina muistettava, että tällaisen prosessin alkuun ja onnelliseen loppuun saaminen vaatii pokerikielessä värisuoraa. Sellainen oli tuohon aikaan olemassa ja se muodostui seuraavista henkilöistä:
Jo poismennyt rehtori Timo Lepistö oli porilainen, hallintojohtaja Seppo Loimio tunsi kaupunginjohtaja Martti Sinisalmen ja Mikko Sävelä pystyi hoitamaan käytännön järjestelyt. Ja sitten vielä Raimo Sailas innostui oman puoluekantansa mukaisesti ammattikoulusta yliopistoon –ajatuksesta eli valtiovarainministeriö oli turvattu.
Satakuntalaiset kansanedustajat joutui Timo Koivisto valjastamaan useaan otteeseen töihin. Mutta monelta on unohtunut se tosiasia, että silloisen teknisen korkeakoulun oppilaskunnan puheenjohtaja Pekka Jussila oli porilainen, joten ylioppilaskunta ei vastustanut asiaa, Matti Ilmonen kertoi henkilöistä jo historiallisten päätösten takana.
Siihen, että diplomi-insinöörikoulutuksen painopisteeksi tuli aluksi nimenomaan tietotekniikka, vaikutti Matti Ilmosen mukaan raha.
– Se oli halvinta. Ei tarvittu kalliita laboratorioita, vaan siihen riitti näppäimistö.
Tietotekniikan koulutukseen sisältyi Turun kappakorkeakoulun antamaa liiketaloudellista opetusta, mikä johti lopulta Porin yliopistokeskuksen luomiseen.
Alkuaikoja helpottivat kuitenkin opiskelijoiden kannalta muun muassa juuri tullut aikuisopintotuki ja Porin hyvä asuntotilanne.
Kansainvälisyys tulevaisuuden haasteena
Porilainen diplomi-insinöörikoulutus on vuosien varrella kokenut monenlaisia muutoksia ja seuraavien kymmenen vuoden aikana tapahtuvat uudistukset ja muutokset sekä valtakunnallisessa että eurooppalaisessa yliopistollisessa koulutuspolitiikassa tuovat niitä vielä varmasti lisää.
Muutostenkin tuoksinassa on vuosien varrelta Tampereen teknillisestä yliopistosta valmistunut jo 785 diplomi-insinööriä, 19 lisensiaattia ja peräti 22 tohtoria.
Koulutuspolitiikan muutoksista huolimatta Tampereen teknillisen yliopisto Porin yksikön tulevaisuus näyttää seesteiseltä. Yhteistyö paikallisten yritysten kanssa on vakiintunutta ja yhteisiä hankkeita on käynnissä elektroniikan, tietotekniikan ja tuotantotalouden aloilla. Uusia kansainvälisiä suhteita luodaan, mikä tuo toimintaan paitsi haasteita myös taustatukea esimerkiksi tutkimusrahoituksen saamisessa
Teksti: Eija Hammarberg
Tampereen teknillisen yliopiston osastosihteeri Ulla Nevanranta kertoi juhlatilaisuudessa Porissa alkavan koulutuksen ylittäneen tuolloin vuonna 1987 valtakunnallisesti yli kahdenkymmenen lehden uutiskynnyksen.
Porin yliopistokeskuksessa järjestetyssä juhlassa yksikön johtaja professori Pekka Loula mainitsi yksikön pystyneen joustavasti vastaamaan vuosien varrella teollisuuden haasteisiin ja löytämään sitä kautta omia vahvuuksia.
– Nyt viime aikoina olemme löytäneet vahvuuksia erityisesti poikkitieteellisestä yhteistyöstä ja niitä pyrimme vahvistamaan edelleen, Loula totesi.
Värisuora auttoi alkuun
Alku ei ollut Porissa diplomi-insinöörikoulutukselle helppoa. Vastustajia löytyi vähän joka puolelta. Onneksi kuitenkin porilaisista päättäjistä löytyi hyvää tahtoa, peräksiantamattomuutta ja sisua jyrätä päätös koulutuksen alkamisesta läpi.
Porissa tutkimuskoulutuksen johtajan viransijaiseksi vuoden 1987 alusta tullut Matti Ilmonen muisteli alkuaikojen insinööristä diplomi-insinööriksi –koulutuksen puolesta puhujina olleen useitakin henkilöitä.
– On aina muistettava, että tällaisen prosessin alkuun ja onnelliseen loppuun saaminen vaatii pokerikielessä värisuoraa. Sellainen oli tuohon aikaan olemassa ja se muodostui seuraavista henkilöistä:
Jo poismennyt rehtori Timo Lepistö oli porilainen, hallintojohtaja Seppo Loimio tunsi kaupunginjohtaja Martti Sinisalmen ja Mikko Sävelä pystyi hoitamaan käytännön järjestelyt. Ja sitten vielä Raimo Sailas innostui oman puoluekantansa mukaisesti ammattikoulusta yliopistoon –ajatuksesta eli valtiovarainministeriö oli turvattu.
Satakuntalaiset kansanedustajat joutui Timo Koivisto valjastamaan useaan otteeseen töihin. Mutta monelta on unohtunut se tosiasia, että silloisen teknisen korkeakoulun oppilaskunnan puheenjohtaja Pekka Jussila oli porilainen, joten ylioppilaskunta ei vastustanut asiaa, Matti Ilmonen kertoi henkilöistä jo historiallisten päätösten takana.
Siihen, että diplomi-insinöörikoulutuksen painopisteeksi tuli aluksi nimenomaan tietotekniikka, vaikutti Matti Ilmosen mukaan raha.
– Se oli halvinta. Ei tarvittu kalliita laboratorioita, vaan siihen riitti näppäimistö.
Tietotekniikan koulutukseen sisältyi Turun kappakorkeakoulun antamaa liiketaloudellista opetusta, mikä johti lopulta Porin yliopistokeskuksen luomiseen.
Alkuaikoja helpottivat kuitenkin opiskelijoiden kannalta muun muassa juuri tullut aikuisopintotuki ja Porin hyvä asuntotilanne.
Kansainvälisyys tulevaisuuden haasteena
Porilainen diplomi-insinöörikoulutus on vuosien varrella kokenut monenlaisia muutoksia ja seuraavien kymmenen vuoden aikana tapahtuvat uudistukset ja muutokset sekä valtakunnallisessa että eurooppalaisessa yliopistollisessa koulutuspolitiikassa tuovat niitä vielä varmasti lisää.
Muutostenkin tuoksinassa on vuosien varrelta Tampereen teknillisestä yliopistosta valmistunut jo 785 diplomi-insinööriä, 19 lisensiaattia ja peräti 22 tohtoria.
Koulutuspolitiikan muutoksista huolimatta Tampereen teknillisen yliopisto Porin yksikön tulevaisuus näyttää seesteiseltä. Yhteistyö paikallisten yritysten kanssa on vakiintunutta ja yhteisiä hankkeita on käynnissä elektroniikan, tietotekniikan ja tuotantotalouden aloilla. Uusia kansainvälisiä suhteita luodaan, mikä tuo toimintaan paitsi haasteita myös taustatukea esimerkiksi tutkimusrahoituksen saamisessa
Teksti: Eija Hammarberg