Alueellista vaikuttamista käsityöyrittäjien hyväksi

Satakuntalaisille käsi- ja taideteollisuusyrittäjille kuuluu hyvää. Sekä pää- että sivutoimisesti toimiville käsityöläisille ollaan kehittämässä tulevaisuusvisiota vuodelle 2010.

Vision tavoitteena on tukea käsi- ja taideteollisen yrittäjyyden imagoa siten, että se tunnistetaan merkittäväksi osaksi yrityskenttää. Tämän toteuttamiseksi laaditaan toimintasuunnitelma.

Yhtenä osana hanketta on käsityöyrittäjille rakennettava yhteistyöverkosto, joka keskittyy alan tarpeiden koulutukseen ja uusiin toimintamalleihin. Alullepanijana on Turun yliopiston Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksen ja Porin seudun kehittämiskeskuksen Käsi kädessä – käsityö- ja kulttuurialan yhteistyön esiselvityshanke, jossa on tähän mennessä kartoitettu alan yrittäjien ajatuksia ammatillisesta tulevaisuudestaan.

– Kyselykaavakkeita lähti käsityöläisille yhteensä noin kaksisataa, ja vastauksia niihin tuli viisikymmentä, kertoo projektiapulainen Päivi Elonen.

– Käsi kädessä -hanke on saanut alkunsa syksyllä 2005. Aluksi omarahoitusosuudelle etsittiin lahjoittajaa, ja nyt rahoittajina hankkeessa ovat Satakuntaliitto ja Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy, työryhmän jäsen Maija Santikko selvittää hankkeen taustoja.

Osana hanketta oli satakuntalaisille käsi- ja taidealan yrittäjille Fiskarsissa järjestetty Visio-seminaari, jossa ryhmätöiden avulla visioitiin alan tulevaisuutta ja kuultiin alalla toimivia asiantuntijoita Live Design Oy:n toimitusjohtajaa Kristian Keinästä ja Fiskarsin käsityöläisyhteisössä toimivaa puuseppää Markku Kososta.

Oikea asenne on käsityöläisen tärkein asia

Teollinen muotoilija, toimitusjohtaja Kristian Keinänen valaisi seminaarilaisille käsi- ja taideteollisen alan tilaa ja tulevaisuudennäkymiä Suomessa.

– Suomalainen muotoilu on kansainvälisellä tasolla ja Suomen päättäjiäkin ovat muotoilupuolen asiat alkaneet kiinnostaa parin viime vuoden aikana, Keinänen kertoi.

Maakunnan ja omien pienien yritysten kehittymiselle Keinäselle oli selkeä sanoma: verkostoituminen.

– Se voi olla esimerkiksi yhteisiä lanseeraustilaisuuksia median huomion herättämiseksi tai tuotannon kehittämistä yhteisiksi tuoteperheiksi.

Tavoitteina käsi- ja taideteollisuusalalla ovat Keinäsen mukaan alan tuotekehityksen aktivoiminen, uskottavuuden vahvistaminen, asiakaslähtöisyyden aktivoiminen, yhteistyöhön kannustaminen ja jatkuvuus. Yksittäisen yrittäjän tärkein asian on Keinäsen mukaan oikea asenne.

– Oikeaan asenteeseen kuuluu esimerkiksi yhteistyökyky ja ideoiden jakaminen toisten kanssa, jotka kehittävät niitä eteenpäin.

Kristian Keinäsellä oli seminaarilaisille kaiken kaikkiaan tuhti tietopaketti yrityksen kehittämisestä, brändi- ja innovaatioprosessien aktivoimisesta ja talousosaamisesta. Markku Kosonen kertoi puolestaan jo vahvasti verkottuneesta Fiskarsin käsityöläisosuuskunnan toiminnasta sekä käsityöläisyydestä ammattina ja elinkeinona.

Asenteissa vielä parantamisen varaa


Visio-seminaarilaisten ryhmätyöskentelyssä kirjattiin ajatuksia luovien alojen yritysten yhteistyöverkoston ja yhteistoiminnan kehittämisestä ja alan tulevaisuudennäkymistä vuonna 2010.

Verkostoituminen koettiin selkeästi tärkeäksi toimintatavaksi, jonka avulla yrittäjät voisivat yhdessä hoitaa markkinointiaan, kouluttautua ja myydä tuotteitaan. Esille nousi niin ikään ideoita oppisopimustoiminnasta, perinteisestä mestari-kisälli –mallista.

Yhteisiksi ongelmiksi koettiin vielä myyntitilojen puuttuminen ja yleinen asenne ilmapiiri, joka tunnustaisi käsityöläisyyden tärkeyden.

Seminaarin osallistujat Kristiina Sillanpää ja Kaarina Lehtonen olivat tyytyväisiä päivän antiin.

– Markku Kososen puheenvuoro oli hyvä. Siinä tuli paljon esille sellaisia asioita mitä käsityöläisyys on ja mitä se ei ole, Kristiina Sillapää totesi.

Visio-seminaari antoi tekijöille ideoita myös omaan tuotekehittelyyn.

– On tärkeää huomata, että käsityöläisyys uudistuu, eikä se ole enää pelkkiä perinnetöitä. Arkisiakin esineitä voi tehdä aivan uudella tavalla. Ja käsityöläinen tekee työnsä omista lähtökohdistaan, ei pelkästään asiakkaan toiveiden mukaan, Lehtonen ja Sillanpää pohtivat ajatuksiaan seminaarin jälkeen.

Teksti: Eija Hammarberg
28.8.2006