Creative Futures -konferenssi
Markku Wilenius: Luovuusjohtaminen tarvitsee huolehtivan puutarhurin otetta 10.11.2007 Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikön Creative Leadership –hanke, Taideteollisen korkeakoulun Porin taiteen ja median osasto sekä Tampereen teknillisen yliopiston...
Markku Wilenius: Luovuusjohtaminen tarvitsee huolehtivan puutarhurin otetta
10.11.2007
Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikön Creative Leadership –hanke, Taideteollisen korkeakoulun Porin taiteen ja median osasto sekä Tampereen teknillisen yliopiston Porin yksikön Advanced Multimedia Center, Turun yliopiston Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitos ja Turun kauppakorkeakoulun TULIO-tutkijakoulu järjestivät yhdessä lokakuussa luovien toimialojen liiketoiminnan, johtamisen ja kansainvälistymisen tulevaisuudennäkymiä tarkastelleen kaksipäiväisen Creative Futures –konferenssin. Yksi pääpuhujista oli Tulevaisuudentutkimuksen professori, VTT, dosentti Markku Wilenius.
Puhuva pää tukkii
muiden luovuuden
Markku Wilenius puhuu mielellään esteistä, jotka ehkäisevät luovuutta jopa Nokian tai vaikkapa IBM:n kaltaisissa huippuyrityksissä. Hänen mukaansa yrityksen ylin johto saattaa edustaa puhuvaa päätä, jolloin luovuuden prosessia ei synny, koska puhuva pää ei kykene hyödyntämään ja kuulemaan muuta organisaatiota.
Wileniuksen mukaan organisaation hyvä ”puutarhuri” huolehtiikin puunsa kaikista osista. Antaa tälle riittävästi auringonvaloa ja vettä. Ennen kaikkea on huolehdittava siitä, ettei kasvi pääse tukehtumaan. Wileniuksen mukaan keskeisiä esteitä organisaatiossa tapahtuvalle luovuuden prosessille ovat myös liiat tehokkuusvaatimukset ja strategisen herkkyyden puute.
- Liialliset tehokkuusvaatimukset eivät mahdollista organisaatiolle riittävää joustoa. Tehokkuus tappaa luovuutta, luetteli Wilenius teesejään.
Strategisen herkkyyden puute puolestaan tuhoaa yhteistyökykyä toimialojen väliltä. Synergiaa ei synny.
Wilenius mainitsee myös organisaatioiden kärsivän, mikäli sinne rakentuu pelkotiloja. Työntekijä lamautuu, eikä kykene käyttämään luovuuttaan. Nämä pelot voivat syntyä liian kovasta kontrollista, manipulaatiosta tai vaikkapa pakotteesta tuloksentekoon.
Maailmaa muuttavat tekijät
– Nykyinen myöhäisteollinen yhteiskuntamme on siirtymävaiheessa kahden eri yhteiskuntamallin välillä, Wilenius sanoo, ja esittää nykyisen informaatioyhteiskunnan jättäneen taakseen teollisen yhteiskuntamallin ja olevan siirtymässä kohti tietoisuusyhteiskuntaa.
Markku Wilenius esittää oman alansa mukaisesti skenaarion eri tekijöistä, jotka tulevat muuttamaan Suomea ja maailmaa seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana. Näitä tekijöitä ovat väestön kasvun jatkuminen, siirtyminen luonnonvarojen tuhlaamisesta ihmisvarapohjaiseen toimintamalliin, joka puolestaan muuttaa nykyistä talouden rakennetta ja sitä kautta myös esimerkiksi nykyistä verotusmallia.
Teknologinen kehitys kiihtyy. Kansalliset ja ylikansalliset rajat hajoavat. Samoin Suomen ulkomaalaispolitiikka muuttuu, koska maahan kutsutaan lahjakkaita ja osaavia ihmisiä ympäri maailmaa. Koulutusjärjestelmä kansainvälistyy, yritykset kilpailevat tuotteiden, palvelujen ja pääoman sijaan luovalla ja osaavalla työvoimalla ja alueellisen kilpailukyvyn määrittävät ne puitteet, jotka pystytään tarjoamaan elämälle kokonaisuudessaan.
Teksti ja kuvat: Eija Hammarberg