Esittelyssä Hybrid Parks -hanke
Hybrid Parks - viheralueita ja hyvinvointia Puistot, niin historialliset kuin nykyaikaiset, ovat hoidettuja ja laadukkaita ympäristöjä. Puistot edistävät kaupunkien ja alueiden viehättävyyttä, kilpailukykyä, yksilöllisyyttä sekä asukkaiden ja...
Hybrid Parks - viheralueita ja hyvinvointia
Puistot, niin historialliset kuin nykyaikaiset, ovat hoidettuja ja laadukkaita ympäristöjä. Puistot edistävät kaupunkien ja alueiden viehättävyyttä, kilpailukykyä, yksilöllisyyttä sekä asukkaiden ja vierailijoiden elämänlaatua. Hybrid Parks -hankkeen päätavoitteena on saada puistot osaksi kestävää kaupunkien ja alueiden kehittämistä sekä ilmastotoimia.
Eri näkökulmien yhdistäminen varmistaa, että puistojen eri funktiot toimivat käsi kädessä. Lähestymistapaa voi verrata hybridiautoon, jossa voimanlähteenä on erilaisia moottoreita, joiden ominaisuuksia käytetään ajossa tarkoituksenmukaisesti parantamalla samalla muun muassa kestävyyttä. Tästä ajatuksesta on myös ”hybridipuiston” idea saanut alkunsa.
Hankkeessa vaihdetaan parhaita eurooppalaisia käytäntöjä ja etsitään niin ekologisia, taloudellisia kuin sosiaalisiakin perusteita puistojen ja viheralueiden arvottamiseksi kaupunkien ja alueiden kehittämisessä.
Viisaat päät yhteen - seminaari Porin yliopistokeskuksessa
Kesällä Porissa järjestettiin kansainvälinen seminaari, johon osallistui parikymmentä Hybrid Parks -hankkeen partnereiden edustajaa eri puolilta Eurooppaa sekä Suomen muiden kansallisten kaupunkipuistojen edustajia, kertoo hankkeen projektisihteeri Anu Tuovinen.
Seminaaripäivänä yliopistokeskuksessa professori Peter Schantz luennoi kansallisen kaupunkipuiston edeltäjästä Tukholman Ekoparkenista. Ympäristöneuvos Jukka-Pekka Flander esitteli vieraille yleisesti suomalaisen kansallisen kaupunkipuiston konseptia ja prosessia. Porin kaupunkisuunnittelu ja ympäristövirasto toivat esiin kaavoittajan ja ympäristön näkökulmat. Ainutlaatuinen suistoalue, Natura ja Selkämeren kansallispuisto tulivat esitellyiksi kansallisen kaupunkipuiston jatkumona. Cases-esitykset suojelun (Porvoo), hoidon ja käytön (Hämeenlinna) sekä luonnon (Hanko) näkökulmista edelsivät keskustelevaa työpajaa.
Porilaiset tapausesimerkit
Esimerkkinä suomalaisesta puistojen suojelusta ja hyödyntämisestä seminaarissa esiteltiin Poriinkin perustettu kansallinen kaupunkipuisto. Kyseessä on maankäyttö- ja rakennuslaissa määritelty kaupunkiympäristössä sijaitseva arvokkaiden kulttuuri- ja luonnonmaisemien sekä virkistysalueiden laaja kokonaisuus, jonka säilyttämiseen ja hoitamiseen kaupunki tai kunta on sitoutunut.
Aurinkoinen kierros Porin kansallisessa kaupunkipuistossa Polsanluodon miniatyyri suistoineen, ja kaupungin lähiympäristössä Noormarkun Villa Mairean ja ruukinalueella, Ahlaisissa, Reposaaressa ja Yyterissä, teki moniin seminaarivieraisiin vaikutuksen. ”Tämä muutti käsitykseni Suomesta”, kertoo Tuovinen vieraiden ihmetelleen.” Mutta missä ovat kaikki ihmiset kansallisesta kaupunkipuistosta? Eikö heidän kuuluisi nauttia luonnosta ja virkistävästä alueesta?” kyseli kreikkalainen seminaarivieras palautteessaan.
Tätä aihetta sivuttiin myös Hybrid Parks -hankkeen ”Puuvillan puistossa - yliopistokampuksen suhde kansalliseen kaupunkipuistoon” osallistamistyöpajassa 17.7. Työpajassa kaupunkilaiset saivat osallistua kaupunkisuunnitteluun ja visioida Porin kansallisen kaupunkipuiston tulevaisuutta.
Hybrid Parks on eurooppalainen laaja yhteistyöprojekti, jossa on Suomen lisäksi partnereita Saksasta, Ruotsista, Maltalta, Puolasta, Kreikasta, Itävallasta, Isosta-Britanniasta, Italiasta ja Ranskasta.
Suomesta mukana on Turun yliopiston Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma sekä Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea.
Projektin päärahoittajana on INTERREG IVC -ohjelma 2007–2013, kansallisena päärahoittajana TEM. Lisäksi omarahoitusta on saatu Porin kaupungilta. Aikataulu: 2012-2014.
Teksti: Kristian Lindroos