09.04.2020 09:00

<< Takaisin

Kulttuurinen kestävyys yritystoiminnassa

Kulttuurinen kestävyys on osa kestävää kehitystä. Kulttuurisesti vastuullinen yritystoiminta on toistaiseksi laiminlyöty aihe liiketoimintaosaamisen keskusteluissa.

Näkymä Eurajoelta.

Satakuntalaisyrityksille ja -yhteisöille suunnattu UCPori Klubin kevään 2020 ensimmäinen Teemabrunssi järjestetttin keskiviikkona 26.2.2020 Porin yliopistokeskuksessa. Tilaisuuden alustivat maisemantutkija FT Laura Puolamäki ja kulttuuriperinnön tutkija FT Eeva Karhunen Eurajoki tietokirjaksi -hankkeesta.

- Kulttuurisella kestävyydellä voidaan tarkoittaa moniakin asioista, mutta konkreettisesti sen kautta pyritään edistämään vuorovaikutusta kulttuurien sisällä. Esille nousevat kulttuuri-identiteetit ja kulttuuristen oikeuksien käsitteet, Puolamäki ja Karhunen avaavat käsitteen merkitystä.

Tapaus Eurajoki

Kaikki alkoi 2010-luvun alkupuolella. Vähävetinen Eurajoki oli jo pitkään ollut huonossa kunnossa. Sen varrella on teollisuutta ja lisäksi sitä kuormittavat asutuksen jätevedet. Varsinkin kuivien kesien aikana veden ollessa matalalla joki jouduttiin laittamaan käyttökieltoon.

Vedenpuhdistamon ympäristölupahakemuksessa oli mainittu, että joella ei ole virkistyskäyttöä tai sen virkistysarvo on vähäinen. Tämä suututti paikallisia ihmisiä, sillä virkistyskäyttöä esti joen huono kunto ja käyttökielto. Tilanne joen osalta kriisiytyi.

- Syntyi ajatus kulttuuriperinnön ja maisemantutkimuksen kenttäkurssien viemisestä Eurajoelle. Tutkittiin, onko sillä joella jotain arvoja vai ei. Sitä ennen keskustelu kulki paljon juupas-eipäs -tasolla, Puolamäki muistelee.

Kriisin kautta edelläkävijöiksi

Katastrofista on käännytty voiton puolelle, kun yhteistyökanavat on luotu. Nyt paikkakunnalla ollaan edelläkävijöitä Suomessa. On syntynyt joensuojelua ja muita hankkeita, joita yritykset rahoittavat. Pyhäjärvi-instituutin kanssa on tehty paljon yhteistyötä. Yritykset, kunta ja asukkaat toimivat yhdessä.

Puolamäen ja Karhusen mukaan Eurajoki-projekti opetti paljon yritysten ja toimintaympäristön välisestä yhteydestä, paikallisesta ympäristökulttuurista, kestävyydestä ja liiketoiminnasta.

- Humanistinen tutkimus voi tuoda esiin paljon sellaisia sosiokulttuurisia piirteitä ja vuorovaikutusta, jota ihmisillä ja ympäristöllä keskenään on ja jotka muuten saattaisivat jäädä piiloon, toteaa Puolamäki.

Miten yritys sitten voi huomioida kulttuurisen kestävyyden?

- Tärkeintä on kohdata ihmisiä, kysyä asioista ja kuunnella heitä. Kulttuurisen ja sosiaalisen kestävyyden huomioimisella on mahdollista ehkäistä konflikteja ja säästää kustannuksissa, toteaa Puolamäki. Myös tiedolla johtaminen mahdollistuu, hän jatkaa.

Eurajoki tietokirjaksi

Eurajoki tietokirjaksi -hanke on Satakunnan Kulttuurirahaston Kärkihanke. Sen kautta halutaan tuoda ihmisiltä kerätty tieto heille takaisin ja antaa samalla monitieteinen tarkastelu aiheesta. Tietokirja on kiitos jokilaakson ihmisille ja yrityksille.

Teksti: Liisa Jaakkola
Kuva: Laura Puolamäki