Pelillistämisessä on paljon potentiaalia

Onko pelillistäminen avain Satakunnan kilpailukyvyn kehittämiseen? Mitä se pelillistäminen oikeastaan edes on? Tätä pohdittiin Porin yliopistokeskuksella syyskuussa pidetyssä seminaarissa.
<p>Kuvassa vas. Markku Kivinen, Jari Ruusunen, Pekka Stenholm ja Juho Hamari.<br></p>

Kuvassa vas. Markku Kivinen, Jari Ruusunen, Pekka Stenholm ja Juho Hamari.

Porin yliopistokeskuksella on kaksi lahjoitusvaroin rahoitettua professuuria: pelillistämisen ja yrittäjyyden professuurit. Molempia rahoittaa satakuntalaista korkeakoulutusta tukeva Satakunnan korkeakoulusäätiö. Pelillistämisseminaarin kautta yliopistokeskus ja Korkeakoulusäätiö pyrkivät tuomaan professuurien alaista tutkimusta laajempaan tietoon muun muassa alueen yrityksille.

Lähes kaikkea voi jo pelillistää

Pelillistämisen professori Juho Hamari toimii myös kansainvälisen Gamification Group –tutkimusryhmän johtajana. Ryhmään kuuluu parikymmentä tutkijaa, jotka edustavat yli kymmentä eri kansallisuutta.

- Pelillistämiselle on varmasti yhtä monta määritelmää kuin on määrittelijöitäkin. Lyhyesti se tarkoittaa, että jostakin asiasta tehdään enemmän pelin kaltaista tuomalla peleistä tuttuja tapoja arkielämän käyttöön, Hamari kertoo.

Pelillistäminen on kansainvälinen ala, jonka piirissä voi tutkia todella monenlaisia asioita. Tämä kävi hyvin ilmi Hamarin tutkimusryhmäläisten esitellessä seminaarissa omia tutkimuksen kohteitaan, jotka vaihtelivat e-kansalaisuuden ja kansalaisten osallistamisen tutkimisesta työn imun ja työhyvinvoinnin kehittämiseen.

Paikallisesti kiinnostava aihe on Tampereen yliopiston tohtorikoulutettava Eetu Walliuksen logistiikka-alan turvallisuuteen ja turvallisuuskulttuurin kehittämiseen tähtäävä SataDiLogis-tutkimushanke.

- Minua kiinnostaa, miten pelillistämisen avulla voi kehittää yrityksen turvallisuuskulttuuria. Tämä voi tapahtua esimerkiksi osallistamalla työntekijöitä ottamaan turvallisuusnäkökulmat paremmin huomioon ja palkitsemalla siitä, Wallius kertoo.

Yritykset kaipaavat lisää tietoa ja tukea

Yrittäjyysprofessori Pekka Stenholm tähdensi puheenvuorossaan, ettei hänen tarkoituksensa ole kertoa opiskelijoille, miten yritys perustetaan ja miten sitä pyöritetään. Pikemmin tavoite on yrittäjämäisen asenteen merkityksen esiin tuominen.

Hän otti esille myös yrittäjämäisyyden yhteyden pelillistämiseen. Kummassakin tapauksessa on kyse lisäarvon luomisesta loppukäyttäjälle.

Seminaarin päättäneeseen paneelikeskusteluun osallistuivat professorien lisäksi Satakunnan Yrittäjien toimitusjohtaja Markku Kivinen ja Code Control –ohjelmistoyrityksen toimitusjohtaja Jari Ruusunen. Kaikki neljä olivat samaa mieltä siitä, että etenkään pienet ja keskisuuret yritykset eivät tiedä tarpeeksi pelillistämisen tuomista mahdollisuuksista.

- Monet yritykset ovat kiinnostuneita asiasta, mutta kentällä ei ole tietoa käytännön toteutuksesta, Kivinen huomautti. Siitä kaivattaisiin lisää tietoa.

Jari Ruususen mielestä pelillistämisen ei aina tarvitse tarkoittaa uuden innovaation luomista.

- Jotain jo olemassa olevaa voi muokata ja pelillistää. Toteutukseenkaan ei aina tarvita koodaria, vaan kuka tahansa, joka ajattelee luovasti, voi olla toteuttamassa pelillistämistä.

Teksti ja kuva: Maria Ojanen