Aluetta kehittämässä | 11.11.2025 09:00
Tekoälytutkijat adoptoitiin Pori Energiaan neljäksi viikoksi
Tampereen yliopiston Porin yksikön tekoälylaboratorio GPT-Lab on lanseerannut Adoptoi tekoälytutkija -ohjelman, jonka myötä yrityksellä on mahdollisuus saada tekoälyratkaisujen kehittämiseen omistautunut tutkija käyttöönsä määräajaksi. Ohjelman ensimmäinen kokeilu osoitti, kuinka akateeminen tutkimus ja teollisuus voivat yhdessä vauhdittaa tekoälyn käyttöönottoa. Neljä viikkoa Pori Energiassa työskennelleet tekoälytutkijat toivat mukanaan tuoretta ajattelua, käytännön näkemyksiä ja innostusta digitaaliseen kehittämiseen.
Väitöskirjatutkijat Zeeshan Rasheed (vas.) ja Sami Malik olivat mukana Adptoi tekoälytutkija -ohjelman ensimmäisessä toteutetussa yhteistyössä.
Ensimmäinen ajatus Pori Energian ja tekoälylaboratorion yhteistyöstä syntyi, kun Porin yliopistokeskuksessa toimivan tekoälylaboratorio GPT-Labin perustaja, professori Pekka Abrahamsson puhui Pori Energia Foorumissa tekoälyn mahdollisuuksista ja kannusti yritystä ottamaan seuraavat askeleet kohti älykkäämpää tulevaisuutta.
– Tilaisuuden jälkeen aloimme suunnitella käytännön toteutusta tutkijoiden vierailulle, kertoo Pori Energian digikehityspäällikkö Meri Olenius.
Tekoälyn mahdollisuudet löytyvät yhdessä tekemällä
Tutkijat viettivät kuukauden yrityksessä perehtyen sen eri toimintoihin ja haastatellen henkilöstöä laajasti. Tavoitteena oli tunnistaa, missä tekoäly voisi tuoda aitoa hyötyä ja tehostaa työtä.
Päätavoitteena oli löytää tekoälyyn perustuvia käyttökohteita eri osastoilta. Tutkijat keskustelivat monien työntekijöiden kanssa ymmärtääkseen heidän työarkeaan ja selvittääkseen, missä kohdin tekoäly voisi olla avuksi.
– Tutkimme, miten tekoäly, generatiivinen tekoäly ja agenttipohjaiset järjestelmät voisivat tehostaa työnkulkuja, parantaa tuottavuutta ja jopa avata uusia liiketoimintamahdollisuuksia, kertoo ohjelmaan osallistunut väitöskirjatutkija Sami Malik.
Myös toinen yrityksessä vieraillut väitöskirjatutkija Zeeshan Rasheed koki vierailun silmiä avaavaksi.
– Kokemus auttoi meitä ymmärtämään, millainen kuilu tutkimuksen ja teollisuuden välillä vielä toistaiseksi on. Energia-ala ei välttämättä vielä tunne tekoälyn viimeisimpiä edistysaskelia. Yhteistyö on tärkeää, sillä se tuo tutkimuksen ja käytännön lähemmäs toisiaan, Rasheed sanoo.
Tutkijat haastattelivat Pori Energiassa yhteensä 11 osastoa ja laativat raportin, jossa esiteltiin yrityksen nykyiset haasteet ja niihin sopivat tekoälyratkaisut. Tulokset osoittivat, että tekoälyn hyödyntämisessä ei ole kyse vain uusista työkaluista, vaan ajattelutavan muutoksesta.
Muutoksen kohteena kokonaiset prosessit
Pori Energian digikehityspäällikkö Meri Olenius näkee, että tutkijoiden ulkopuolinen näkökulma auttoi löytämään mahdollisuuksia, joita ei välttämättä itse olisi tullut ajatelleeksi. Tutkijoiden avulla pyrittiin tunnistamaan, missä toiminnoissa yritykselle voisi olla hyötyä tekoälystä.
– Näitä toimintoja löydettiin jopa yli odotusten. Ehdottomasti tärkein oivallus oli se, että pitää olla avoin muuttamaan prosesseja kokonaisuutena, ei vain korvaamaan yhtä osaa tekoälyllä. Tarvitsemme uudenlaista ajattelutapaa toimintojen suunnitteluun, Olenius kertoo.
Oleniuksen mukaan kokemus oli onnistunut ja opettavainen yrityksen näkökulmasta, ja hän suosittelee lämpimästi vastaavaa yhteistyötä muillekin yrityksille.
– Se vaatii sitoutumista ja aikaa, mutta tuo rohkeutta uusien ideoiden kehittämiseen ja auttaa tunnistamaan, missä tekoälystä voisi olla todellista hyötyä.
Yhteistyöstä molemminpuolista hyötyä
Tutkijoille projekti tarjosi arvokkaan mahdollisuuden nähdä, miten tekoälyä voidaan soveltaa aidossa teollisessa ympäristössä.
– Sain arvokkaita näkemyksiä suomalaisesta teollisuudesta ja siitä, millaisia käytännön haasteita tekoälyn hyödyntämisessä kohdataan. Yritys puolestaan sai raportin, joka ohjaa tekoälyn käyttöönottoa seuraaviin vaiheisiin, Rasheed kertoo.
Sami Malikille kuukauden jakso Pori Energiassa antoi selkeän kuvan siitä, miten energia-alan yritys toimii ja missä generatiivinen tekoäly voisi tuoda käytännön hyötyjä.
– Tiimi oli avoin, kannustava ja innostunut kokeilemaan uutta, kehuu Malik.
Tutkimus kohtaa käytännön
Sekä tutkijoiden että yrityksen kokemukset vahvistavat, että yhteistyö akateemisen tutkimuksen ja elinkeinoelämän välillä on välttämätöntä, jotta tekoälyratkaisut eivät jää teoreettisiksi vaan muuttuvat todellisiksi hyödyiksi.
– Yhteistyö osoitti, miten tärkeää on yhdistää tutkimus ja käytäntö. Se auttoi muuttamaan tutkimustiedon ja teorian konkreettisiksi ratkaisuiksi, joista on hyötyä sekä yritykselle että yhteiskunnalle, tutkijat summaavat.
Pori Energian ja GPT-Labin yhteinen hanke on malliesimerkki siitä, miten rohkea kokeilu voi avata uusia ovia sekä tutkimuksessa että liiketoiminnassa. Kun tutkijat ja yritykset työskentelevät rinnakkain, syntyy paitsi innovaatioita, myös yhteistä ymmärrystä tekoälyn tulevaisuudesta.
Teksti ja kuva: Antti-Jussi Marjamäki