<< Takaisin

Kulttuurisuunnistelu-hankkeessa pyrittiin ehkäisemään kohdelähiöiden eriarvoistumista tunnistamalla ja vahvistamalla alueiden yhteisöllisiä identiteettejä ja resursseja.

Hankkeessa tutkijat Laura Seesmeri ja Katrina Virtanen jalkautuivat tekemään Väinölän ja Pihlavan alueille kulttuurikartoitusta hyödyntäen monipuolisesti osallistavia taidelähtöisiä menetelmiä ja paikkatiedon keruuta. Näiden kautta hanke toimi myös tutkimusmenetelmien kehittäjänä.

Merkitykselliset paikat esiin ja kartalle

Paikkatietoa kerättiin haastatteluilla, verkossa laajalla karttakyselyllä sekä muistelutilaisuuksissa ja erilaisissa asukastilaisuuksissa. Väinölän ja Pihlavan asukkaat pääsivät näin jakamaan monipuolisesti kokemuksiaan ja erilaisiin paikkoihin liitettyjä tuntemuksiaan ja muistojaan.

- Havaitsimme, että tämä vahvisti paikallisidentiteettiä ja asukkaiden ylpeyttä omasta asuinalueesta. Kartoittamisemme myös vahvisti molemmissa lähiöissä jo aikaisemmin tunnistettuja luonto- ja kulttuuriarvoiltaan merkityksellisiä paikkoja, hankkeen projektitutkija Katrina Virtanen avaa.

Väinölässä merkityksellinen paikka oli esimerkiksi Radioaseman ympäristö. Alueen keskeisiksi identiteettitekijöiksi osoittautuivat lisäksi arkiympäristö ja luonto sekä yhteys Outokummun tehdasympäristöön ja sen historiaan.

Pihlavan merkityksellisiksi paikoiksi nimettiin etenkin Pihlavan keskusta ja sen läheisyydessä saha-alueelle vievän reitin varrella oleva Viinahaminan ranta.

Taidelähtöisillä menetelmillä saadaan esille monipuolista hiljaista tietoa

Taidelähtöisiä menetelmiä on aikaisemminkin hyödynnetty menestyksekkäästi maisemantutkimuksen tutkimushankkeissa. Moniaistisuuteen ja taidelähtöisiin menetelmiin perustuviin kenttätöihin kuuluvat esimerkiksi havainnointi, kävelyhaastattelut, aistietnografiset kävelyt, yhteisöllinen runous ja äänimaisemat sekä visuaaliset lähestymistavat.

Kulttuurisuunnistelu-hankkeessa esimerkkeinä taidelähtöisistä toteutuksista ovat muun muassa koululaisten kanssa toteutetut videorunot ja oman alueen kadunnimistöön perustuvat työpajat.

- Näiden lähestymistapojen myötä oli havaittavissa positiivista omaan ympäristöön kiinnittymistä. Lisäksi taidelähtöisten metodien avulla tuotetut taiteelliset lopputulokset toivat kohdelähiöille myönteistä julkisuutta ja synnyttivät paikallista keskustelua, kuten YouTubessa julkaistu Pihlava-räppi, Virtanen mainitsee.

Hanke innosti asukkaita oman alueen kehittämiseen

Tutkimuksessa esiin nousivat alueiden vahvuuksien lisäksi myös kehittämiskohteet. Kummatkin alueet koetaan syrjäisiksi ja kaupungin panostuksia kaivataan.

Kulttuurisuunnistelu-hanke oli osa ympäristöministeriön vuosien 2020-2022 Lähiöohjelmaa. Kohdelähiöiksi valikoituivat Pihlava ja Väinölä sen takia, että ne olivat jääneet vähemmälle huomiolle viime aikojen hankkeissa niin tutkimuksen kuin kokonaisuutena kaupungin kehittämisen osilta. Päätös tutkimuksen kohdealueista tehtiin yhdessä kaupungin kanssa.

- Yhteistyö Porin kaupungin lähiökehittämishankkeiden kanssa oli sujuvaa, ja hienoa oli, että pääsimme tutkimushankkeena vaikuttamaan kaupungin valitsemiin kehittämissuuntiin. Kaiken kaikkiaan asukkaiden kanssa kulttuurikartoituksissa merkityksellisiksi tunnistetut alueet pääsivät myös osaksi kaupungin kehittämishanketta. Konkreettisiin tekoihin tarvitaan myöhemmin asukkaiden ja kaupungin pitkäjänteistä yhteistyötä, Virtanen pohtii.

Virtanen on tyytyväisenä havainnut, miten tutkimuksen kautta on pystytty innostamaan paikallisia asukkaita ja muita toimijoita tarkastelemaan omaa ympäristöä uudella tavalla.

- Tutkijan mieltä lämmittää, kun alueilla on lähdetty mukaan ja huomattu siellä piilevänäkin olevat mahdollisuudet, kiinnostus lähteä kehittämään omaa aluetta. Asukkaat oivalsivat olevansa itse isossa roolissa siinä, miten alueita kehitetään ja että lähipalvelut säilyvät.

Teksti: Maria Ojanen
Kuva: Laura Seesmeri