<< Takaisin

Satakunta on iso teollinen keskittymä, kun 4 % Suomen väestöstä tuottaa reilut 7 % Suomen viennistä. Tarkoituksena on luoda toimijaverkosto, jonka kautta yritysten ja tutkimuskentän on mahdollista löytää toisensa ja työskennellä yhdessä tulevaisuuden haasteiden ratkomiseksi ja kilpailukyvyn ylläpitämiseksi.

Käynnistysvaihe on alkanut tänä syksynä ja jatkuu ensi vuoden loppuun. Sitä rahoittaa Satakuntaliitto. Tavoitteena on rakentaa toimintamalli, jossa yhteistyö lähtee liikkeelle yhä aidommin yritysten liiketoimintahaasteista. Projektijohtajana toimii TkT Katariina Yrjönkoski. Lisäksi Satakunnan ja Rauman kauppakamarit ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita ja ovat aktiivisesti mukana verkoston suunnittelussa.

- Vaikka hubin nimessä on sana industry, ei mukaan lähtevien yritysten toimialaa ole rajattu pelkästään valmistavaan teollisuuteen vaan kaikki liiketoiminta, teollisuutta, tekniikkaa ja palveluita myöten kuuluu verkoston toimialaan, Yrjönkoski kertoo.

Yliopistokeskuksen kautta käytettävissä on emoyliopistojen koko osaaminen

Porin yliopistokeskus on jo itsessään eräänlainen hubi. Takana on emoyliopistojen substanssiosaaminen lukuisilta eri tutkimusaloilta. Liikkeelle päästään yrityskentästä nousevilla kysymyksillä, joita lähdetään viemään eteenpäin.

- Sen jälkeen pystymme siellä yliopiston sisällä rakentamaan verkostoja oikeisiin osaamisiin ja ihmisiin, joiden intressit kohtaavat ja jotka ovat kiinnostuneita samojen ongelmien ratkaisemisesta, Yrjönkoski toteaa.

Käytännön toiminta muotoutuu käynnistämisvaiheen aikana ja yritysten tarpeista riippuen. Yksi toiminnan muoto tulee olemaan haastajafoorumit, joiden tavoitteena on käydä pitkäjänteistä keskustelua ja tunnistaa yhteisiä haasteita, joihin etsitään ratkaisuja vaikka 5-10 vuoden päähän. Niihin voisi tulla teemaan liittyvä huippuasiantuntija joko yliopisto- tai yrityskentästä alustamaan. Näihin yritysjohdon foorumeihin liittyisi reflektointia siitä, miten opittua voidaan lähteä viemään oman yrityksen toimintaan.

Haastajafoorumeista voisi sitten seurata esimerkiksi teknologiafoorumeita, jotka on suunnattu keskijohdolle. Ne sisältäisivät jotain hieman konkreettisempaa tekemistä, kuten osallistumista jonkin tutkimusekosysteemin toimintaan tai jonkun hankkeen tai yhteistyökuvion rakentamista.

Myös perinteisempi tutkijoiden ja yritysasiantuntijoiden välinen verkostoituminen ja yhteistyö voidaan kytkeä osaksi verkoston toimintaa. Tämä edistää yhteistä oppimista sekä tutkimustulosten ja uuden tiedon siirtymistä myös yritysten käyttöön.

Yhteistyö synnyttää aina oppimista

UCPori Industry Hubissa voidaan rakentaa monenlaista yhteistyötä ja verkostojen avulla yritykset voivat tehdä yhteistyötä myös keskenään.

- Tietysti toivotaan, että tästä syntyy myös korkeatasoista tutkimusta, mutta ei kaikesta tarvitse sitäkään syntyä. Yhteistyössä on aina oppimisaspekti ja yliopisto ympäristönä mahdollistaa oppimista, muillekin kuin vain opiskelijoille, Yrjönkoski toteaa.

Pitkäjänteisyys on tärkeää myös yhteisiin tavoitteisiin pääsemiselle.

- Opitaan, miten yhteistyötä pitää tehdä globaalien kysymysten ratkaisemiseksi ja mitä se voisi oman bisneksen kohdalla mahdollistaa, Yrjönkoski summaa.

Kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä projektijohtaja Katariina Yrjönkoskeen:
katariina.yrjonkoski(at)ucpori.fi.

Teksti: Liisa Jaakkola
Kuva: Jussi Elomaa