Aluetta kehittämässä | 29.05.2024 14:00
Uudenlainen yhteistyö kehittää Satakunnan teknologiakeskittymää
Robotiikka, koneoppiminen, konenäkö ja tekoäly eivät ole uusi ilmiöitä. Niiden monipuolinen hyödyntäminen on ottanut tuulta alleen kuitenkin vasta viimeisen parinkymmenen vuoden aikana, ja etenkin viime vuosina generatiivisen tekoälyn myötä. Teknologiayritysten modernisointia tekoälyn ja robotiikan avulla edistetään nyt uudessa hankkeessa, joka tuo uusimmat teknologiat satakuntalaisten teknologiayritysten ulottuville matalalla kynnyksellä ilman suuria resurssointeja.
TEMOTERO on Tampereen yliopiston Porin yksikön ja Satakunnan ammattikorkeakoulun yhteinen teknologiahanke. Projektipäälliköinä toimivat TAU:n Petri Rantanen (vas.) ja SAMKin Janika Tommiska.
Innovatiivisia ratkaisuja robotiikan ja tekoälyn avulla
Teknologiayritysten modernisointi tekoälyn ja robotiikan avulla (TEMOTERO) -hankkeessa on tavoitteena uudistaa teknologiayrityksissä eritoten robotiikan ja tekoälyn käyttötapoja sekä kannustaa yrityksiä uusien teknologioiden käyttöön. Satakunnan ammattikorkeakoulun ja Tampereen yliopiston Porin yksikön yhteishankkeen tavoitteena on luoda palvelumalli, jonka avulla yritykset voivat tehdä kokeiluja uusien teknologioiden parissa apunaan oppilaitosten asiantuntijat ja opiskelijat.
– Me tarjoamme yrityksille riskittömän mahdollisuuden testata uusia teknologioita ennen varsinaista hankintaa, vastineena heidän tarjoamastaan ajasta sekä tiedosta, toteaa SAMKin projektipäällikkö Janika Tommiska.
Tavoitteena on modernisoida teknologian hyödyntämistä ja korvata esimerkiksi vanhat toimintamallit uusilla, tekoälypohjaisilla ratkaisuilla. Esimerkiksi robotiikkaa voitaisiin käyttää automatisoimaan toistuvia rutiinitehtäviä. Konenäön avulla voitaisiin taas parantaa yrityksen työturvallisuutta, kun kamera varmistaa, että työntekijällä on asianmukaiset turvavarusteet ennen tuotantotilaan menoa. Generatiivisen tekoälyn puolelta yrityksiä tutustutetaan uuteen teknologiaan ja haastetaan heitä pohtimaan, missä kohtaa prosesseja tekoäly voisi korvata vanhan teknologian. Haasteena on, että tekoälyjen käyttämän materiaalin on tuottanut ihminen, ja jos ihmiselle asia on haastava, se saattaa olla sitä myös tekoälylle.
– Parhaimmillaan tekoälymallit tuovat organisaatioon ulkopuolista tietämystä, toimien kuin uusi jäsen tiimissä. Tämä voi olla sekä etu että haaste: mallit voi tarjota uusia näkökulmia ja ratkaisuja, mutta samalla tulee muistaa, että niiden käyttämä data on aina jonkun näkemys maailmasta, summaa TAU:n projektipäällikkö Petri Rantanen.
Uusilla teknologioilla vahvistetaan Satakunnan teknologiakeskittymää
Satakunta on jo vahva robotiikan ja teknologian keskittymä, ja tämä hanke vahvistaa alueen osaamista entisestään. Paikallisilla pk-yrityksillä on nyt mahdollisuus tutustua ja kokeilla uusimpia teknologioita ilman suuria investointeja, mikä madaltaa kynnystä uusien teknologioiden käyttöönottoon.
Hankkeissa syntyy aina uutta tietoa, joka valuu myös oppilaitosten opetukseen. Tämä parantaa opiskelijoiden osaamista ja tuottaa satakuntalaisiin yrityksiin heidän tarvitsemiaan osaajia.
– Toivomme, että hankkeessa tehtävissä kokeiluissa syntyy innovatiivinen ympäristö, jossa uskalletaan ideoida ja kehittää uutta. Yleensä mitä enemmän kehitetään, niin sen myötä kiinnostutaan uudesta, ennustaa Tommiska.
Parhaimmassa tapauksessa hankkeen avulla voidaan tulevaisuudessa luoda kasvua satakuntalaisille pienille ja keskisuurille teknologiayrityksille. Jos ja kun tietoa uusimmista teknologioista on Satakunnan ulkopuolella, on tavoitteena saada tuotua sitä myös satakuntalaisille yrityksille. Hankkeessa vastataan myös Satakunnan älykkään erikoistumisen strategiassa automaatio- ja robotiikkaklusterille asetettuihin tavoitteisiin uudistamalla teknologiaosaamista ja innovaatioita tuottavaa toimintaympäristöä modernisointipalveluilla.
Tampereen yliopiston GPT-laboratioriolla on useampi tekoälypalvelin eri paikkakunnilla. Tämä palvelin on erityisen hyvin suojattu, kun sitä vahtii kaksi lohikäärmettä.
Edessä on kokeiluja ja lopussa uudenlainen modernisointimalli
Hanke on lähtenyt vauhdikkaasti liikkeelle, mutta uusia yrityksiä toivotetaan tervetulleeksi mukaan. Seuraavassa vaiheessa keskitytään kokeilujen ja proof-of-concept (POC) -pilottien toteuttamiseen, joita on suunniteltu yhteensä jopa 16 kappaletta. Kokeiluissa etsitään hyviä käytäntöjä, mutta katsotaan myös pois sudenkuopat, jotta toiminnasta saadaan mahdollisimman sujuvaa. Hankkeessa on oikeastaan kaksi puolta; teknologiayritysten modernisointi ja toimivien yhteistyömallien selvittäminen yritysten sekä korkeakoulukoulujen asiantuntijoiden ja opiskelijoiden kesken.
Erityisesti generatiivisen tekoälyn hyödyntämisessä tarvitaankin uudenlaista yhteistyön tekemistä, sillä yritysten on tuotava esiin, millaista dataa he voivat hyödyntää ja mikä tieto on validia heille. Kolmansien osapuolien tekoälypalvelujen käyttämisessä on aina omat haasteensa. Siksi kokeiluja tehdään myös TAU:n GPT-labin omalla tekoälypalvelumallille.
– Tekoälyä kohtaan on paljon sekä oikeita että vääriä uskomuksia sekä pelkoja, yhtenä tavoitteena on myös hälventää näitä, Rantanen pohtii.
Hankkeen edetessä Temoteron verkkosivuille kerätään tietopankkia sekä käytetyistä työkaluista ja kokeiluista että PoCeista. Näin hankkeen aikana tehtävä työ hyödyttää kaikkia tiedon äärelle löytäviä. Hankevaiheessa kehittämisessä mukana olevat pääsevät kuitenkin tietoon nopeammin käsiksi.
– Mukaan liittymällä saa aina hiukan enemmän kuin sivusta katsomalla, muistuttaa TAU:n tutkija Janne Harjamäki.
Lisätietoja TEMOTERO-hankkeesta Tampereen yliopiston hankesivulla >>
Teksti ja kuvat: Marika Vapaala-Riikonen