Porin yliopistokeskus koukutti minut - erään Porin yliopistokeskuksen kasvatin tarina
Niin kauaksi Porin seudulta kuin mahdollista! Heti kun mahdollista! Eihän täällä ole mitään! Näin negatiivisesti ajattelin kotiseudustani ulvilalaisena yläasteikäisenä 1990-luvun jälkipuoliskolla.
Toisin kuitenkin kävi. Pori ja yliopistokeskus koukuttivat minut.
Kirjoitin ylioppilaaksi Ulvilan lukiosta keväällä 2002. Vuoden 2001 syksyllä opiskeluvalintoja miettiessäni kävin Porin päivänä tutustumassa juuri toimintansa aloittaneeseen Turun yliopiston Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitokseen.
Oppiaineiden esittäytyessä en voinut muuta kuin mielessäni hihkua – tämähän on just mun juttu! Innostuksissani läikytin kahviakin pöydälle. Yhtenä innoittajana Porin yliopistokeskukseen hakemiselle oli poikaystäväni, nykyinen aviomieheni, joka vuonna 2001 aloitti Puuvillan kätköissä tietotekniikan opiskelun.
Hain, pääsin ja opiskelin. Yliopisto-opiskelu vei minut todella mukanaan. Pääaineenani opiskelin kulttuuriperinnöntutkimusta, mutta myös muut koulutusohjelman oppiaineet tulivat tutuiksi.
Kulttuuriperinnön tutkimus on minulle, joka lapsena leikin museota, tykkäsin penkoa mummulan vinttiä ja kuunnella ihmisten tarinointia, juuri sopiva oppiaine. Ensimmäiset kaksi vuotta suoritin kursseja vähän turhankin kovalla tahdilla. Opiskelu oli ja on niin kivaa!
Olen edelleen tyytyväinen opiskeluvalintaani. Olen saanut opiskella itseäni kiinnostavia asioita innostavassa ilmapiirissä. Onhan niitä epätoivon ja -uskon hetkiäkin ollut, mutta into ja mielenkiinto ovat aina voittaneet.
Valmistuin filosofian maisteriksi toukokuussa 2008. Valmistuttuani jäin äitiyslomalle. Mieheni puolestaan oli valmistunut diplomi-insinööriksi paria vuotta aiemmin ja löytänyt työpaikan Porista.
Myönnettäköön, että äitiyslomalla tieteellinen ajattelu jäi joksikin aikaa taka-alalle. Porin loistava vauvaharrastustarjonta ja uudet tuttavuudet pitivät kuitenkin mielen virkeinä. Esimerkiksi vauvamuskarista ja Vauvojen värikylvystä nauttivat niin äiti kuin lapsikin.
Tiedon jano ei sammunut ja jatko-opiskelu siinsi mielessä. Onnekas sattuma oli, että pääsin juuri sopivalla hetkellä mukaan Suomen Akatemian rahoittamaan tutkimushankkeeseen ”Vieraita idästä. Siirtokarjalaisten ja venäläisten paluumuuttajien kertomuksia kotoutumisesta”. Hanketta johtaa Jyväskylän yliopistossa Outi Fingerroos.
Porin yliopistokeskuksen ja Turun yliopiston Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma ansiosta minun on kuitenkin mahdollista työskennellä omassa kotikaupungissani.
Aloitin hankkeessa tohtorikoulutettavana väitöskirjatutkimuksen teon tammikuussa 2010. Tutkimuksessani tarkastelen entisen Neuvostoliiton alueelta Porin seudulle paluumuuttajina tulleiden kotoutumista muistitiedon ja kerronnan kautta.
Tulevaisuudesta ei voi olla koskaan varma, mutta ainakin tällä hetkellä viihdyn Porissa. Näen Porin muuttuneen viime vuosina elävämpään suuntaan. Kesällä Pori ja Satakunta ovat niin täynnä tapahtumia, että ei meinaa ehtiä edes kesälomareissuun muuta Suomea tai maailmaa katselemaan!
30.09.2010
Minna-Liisa Salonsaari
Salonsaari on valmistunut vuonna 2008 filosofian maisteriksi Turun yliopiston kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelmasta pääaineenaan kulttuuriperinnön tutkimus. Tällä hetkellä hän tekee kulttuuriperinnön tutkimuksen väitöskirjaa työskennellen tohtorikoulutettavana Suomen Akatemian rahoittamassa Vieraita idästä -hankkeessa (Strangers from the East - Narratives of Karelian Exiles and Re-Immigrants from Russia Regarding their Integration in Finland).
Kirjoitin ylioppilaaksi Ulvilan lukiosta keväällä 2002. Vuoden 2001 syksyllä opiskeluvalintoja miettiessäni kävin Porin päivänä tutustumassa juuri toimintansa aloittaneeseen Turun yliopiston Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitokseen.
Oppiaineiden esittäytyessä en voinut muuta kuin mielessäni hihkua – tämähän on just mun juttu! Innostuksissani läikytin kahviakin pöydälle. Yhtenä innoittajana Porin yliopistokeskukseen hakemiselle oli poikaystäväni, nykyinen aviomieheni, joka vuonna 2001 aloitti Puuvillan kätköissä tietotekniikan opiskelun.
Hain, pääsin ja opiskelin. Yliopisto-opiskelu vei minut todella mukanaan. Pääaineenani opiskelin kulttuuriperinnöntutkimusta, mutta myös muut koulutusohjelman oppiaineet tulivat tutuiksi.
Kulttuuriperinnön tutkimus on minulle, joka lapsena leikin museota, tykkäsin penkoa mummulan vinttiä ja kuunnella ihmisten tarinointia, juuri sopiva oppiaine. Ensimmäiset kaksi vuotta suoritin kursseja vähän turhankin kovalla tahdilla. Opiskelu oli ja on niin kivaa!
Olen edelleen tyytyväinen opiskeluvalintaani. Olen saanut opiskella itseäni kiinnostavia asioita innostavassa ilmapiirissä. Onhan niitä epätoivon ja -uskon hetkiäkin ollut, mutta into ja mielenkiinto ovat aina voittaneet.
Valmistuin filosofian maisteriksi toukokuussa 2008. Valmistuttuani jäin äitiyslomalle. Mieheni puolestaan oli valmistunut diplomi-insinööriksi paria vuotta aiemmin ja löytänyt työpaikan Porista.
Myönnettäköön, että äitiyslomalla tieteellinen ajattelu jäi joksikin aikaa taka-alalle. Porin loistava vauvaharrastustarjonta ja uudet tuttavuudet pitivät kuitenkin mielen virkeinä. Esimerkiksi vauvamuskarista ja Vauvojen värikylvystä nauttivat niin äiti kuin lapsikin.
Tiedon jano ei sammunut ja jatko-opiskelu siinsi mielessä. Onnekas sattuma oli, että pääsin juuri sopivalla hetkellä mukaan Suomen Akatemian rahoittamaan tutkimushankkeeseen ”Vieraita idästä. Siirtokarjalaisten ja venäläisten paluumuuttajien kertomuksia kotoutumisesta”. Hanketta johtaa Jyväskylän yliopistossa Outi Fingerroos.
Porin yliopistokeskuksen ja Turun yliopiston Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma ansiosta minun on kuitenkin mahdollista työskennellä omassa kotikaupungissani.
Aloitin hankkeessa tohtorikoulutettavana väitöskirjatutkimuksen teon tammikuussa 2010. Tutkimuksessani tarkastelen entisen Neuvostoliiton alueelta Porin seudulle paluumuuttajina tulleiden kotoutumista muistitiedon ja kerronnan kautta.
Tulevaisuudesta ei voi olla koskaan varma, mutta ainakin tällä hetkellä viihdyn Porissa. Näen Porin muuttuneen viime vuosina elävämpään suuntaan. Kesällä Pori ja Satakunta ovat niin täynnä tapahtumia, että ei meinaa ehtiä edes kesälomareissuun muuta Suomea tai maailmaa katselemaan!
30.09.2010
Minna-Liisa Salonsaari
Salonsaari on valmistunut vuonna 2008 filosofian maisteriksi Turun yliopiston kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelmasta pääaineenaan kulttuuriperinnön tutkimus. Tällä hetkellä hän tekee kulttuuriperinnön tutkimuksen väitöskirjaa työskennellen tohtorikoulutettavana Suomen Akatemian rahoittamassa Vieraita idästä -hankkeessa (Strangers from the East - Narratives of Karelian Exiles and Re-Immigrants from Russia Regarding their Integration in Finland).