<< Takaisin

Osallisuuden käsite on moninainen, ja sille on monia erilaisia määritelmiä. Osallisuuden käsitteellä viitataan useimmiten tunteeseen ryhmästä kuulumisesta, mahdollisuuteen vaikuttaa oman elämän kulkuun ja osallistumiseen jonkin yhteisön toimintaan.

Sosiaalityössä asiakkaiden ja heidän läheistensä osallisuuden tukeminen on yksi perustehtävistä. Olen tehnyt opiskeluaikoinani sosiaalityötä sairaalaympäristössä, siellä osallisuuden tukeminen saattoi olla asiakkaan tukemista, jotta hän saisi perhepiirissä äänensä kuuluville tai hänen ohjaamista kohti häntä hyödyttäviä palveluita. Sosiaalityöntekijällä on myös erityinen velvollisuus toimia vaikeassa asemassa olevien asiakkaidensa äänitorvena yhteiskunnassa, ja näin pyrkiä parantamaan heidän mahdollisuuksiaan osallisuuteen eri tasoilla. Ihmisen osallisuus voi toteutua tai olla toteutumatta monella tasolla; oman elämänkulun, perhepiirin, asuinyhteisön ja yhteiskunnan tasoilla. Ihminen voi kokea olevansa yhteiskunnan tasolla hyvin osallinen esimerkiksi osallistumalla poliittiseen päätöksentekoon, mutta kärsiä osallisuuden puuttumisesta perheen sisällä tehtävissä valinnoissa. Sosiaalityön asiakkailla voi olla tuen tarvetta kaikilla osallisuuden tasoilla. Sairaalassa tehtävässä sosiaalityössä mielenkiintoista tosin oli se, ettei sosiaalityön tarve riipu tulotasosta tai tittelistä, vaan se saattaa kohdata ketä tahansa meistä sairauden yllättäessä. Sairaalassa sosiaalityöntekijä pääsee näin ollen tukemaan asiakkaita hyvin erilaisilla osallisuuden tasoilla. Sairaalan sosiaalityöntekijänä myös yksinäisyyden lievittäminen, mikä liittyy olennaisesti osallisuuden tukemiseen, sai ison roolin monissa asiakastapauksissa.

Tällä hetkellä toimin vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien satakuntalaisten osallisuutta edistävässä hankkeessa. Hanketyössä minulla ei ole omia asiakkaita, joten osallisuuden tukeminen tapahtuu ylemmällä tasolla, pyrkimyksillä vaikuttaa vallitseviin käytäntöihin. Järjestelmämme voi edistää asukkaiden osallisuutta monin tavoin. Esimerkiksi avoin päätöksenteko, mielipidekyselyt, päättäjien helppo tavoitettavuus tai avoimet yleisötilaisuudet ovat kaikki hyviä keinoja edistää asukkaiden keinoja yhteiskunnalliseen osallisuuteen, ja tätä kautta lisätä heidän mahdollisuuksiaan vaikuttaa omaan elinympäristöönsä ja elämäänsä.

Kaikille asukkaille suunnattujen menetelmien lisäksi on erityisen tärkeää lisätä erityisryhmien ja palveluiden käyttäjien mahdollisuuksia tulla kuulluiksi heitä koskevissa asioissa ja päätöksissä. Tämä voi toteutua esimerkiksi asiakasraateja, palautekyselyitä tai kokemusasiantuntijoita hyödyntämällä. Näillä menetelmillä saadaan tarkkaa tietoa tietyn palvelun käyttäjien näkemyksistä, ja pystytään muokkaamaan palveluita käyttäjien tarpeita vastaaviksi.

Kuten aiemmin totesin, pelkkä yhteiskunnallinen osallisuus ei riitä. Pelkästään järjestelmän mahdollistama osallisuus ei ole avain onneen, vaan ihminen tarvitsee osallisuutta myös arkisissa ympyröissään. Arkinen osallisuus on pieneltä tuntuvia asioita, joista muodostuu elämän- ja arjenhallinnan kokemus. Esimerkiksi mahdollisuus valita, mitä syö tai pukee päälleen, mahdollisuus olla läheisten kanssa yhteydessä tai mahdollisuus harrastaa itselle mieluisaa tekemistä. Osallisuuden toteutuminen ei myöskään ole pelkästään järjestelmän tai sosiaalityöntekijöiden tekemä temppu, vaan se syntyy arkisissa kohtaamisissa. Jokaisella meistä on mahdollisuus olla tukemassa läheistemme osallisuuden kokemuksia kuuntelemalla, kuulemalla ja kohtaamalla aidosti.

Minulle osallisuus merkitsee ennen kaikkea oikeutta olla oman elämäni tärkein ihminen sekä mahdollisuutta olla vaikuttamassa yhteisiin asioihin työni ja harrastusteni kautta. Mitä osallisuus sinulle merkitsee? Miten sinä voisit edistää osallisuutta, omaasi ja läheistesi? Tervetuloa osallisuustalkoisiin!

Minka Leino-Holm
projektisuunnittelija
Satasote-hankkeet, Satakunto-hanke