Loppusuoralla | 16.06.2020 12:00
Teatteripuvustajasta ekonomiksi
Vuoden opinnäytetyössä tunnistettiin tekijöitä, jotka edistävät tai estävät innovatiivista toimintaa toimihenkilötyössä.
Poikkeustilakeväästä huolimatta Porissa vietettiin Akateemista Wappua etäyhteyden välityksellä, ja osana juhlintaa palkittiin perinteisesti eri tavoin ansioituneita yliopistokeskuslaisia. Varsinaiset palkinnot jaetaan poikkeuksellisesti syksyllä TiedeAreenan yhteydessä.
Porin yliopistokeskuksen vuoden 2019 opinnäytetyöksi valittiin Saara Helkaman kauppatieteiden pro gradu -tutkielma Encouraging Innovative Behavior in White-collar Work - Idea Management Beneath the Surface. Yliopistokeskuksen alumnineuvosto palkitsi opinnäytetyön erityisesti laajan aineiston, tieteelliseen keskusteluun osallistumisen ja tutkimustulosten hyödynnettävyyden vuoksi.
Verkostoitumalla maisteriksi ja kirjanpitäjäksi
Tuore kauppatieteiden maisteri Saara Helkama on iloinen kertoessaan, että on juuri työllistynyt omalle alalleen, vaikka pandemia-aika ja pätevien hakijoiden määrä teki aluksi työllistymisestä hankalaa. Edes työhaastatteluun asti selviytyminen ollut itsestäänselvää.
Uudesta avustavan kirjanpitäjän työstä Oras Groupilla on myös kiittäminen opinnäytettä, sillä Helkama teki gradunsa yhteistyössä Oraksen kanssa.
- Aikaisemmalta ammatiltani olen teatteripuvustaja, joten kyseessä oli totaalinen alanvaihdos nelikymppisenä. Olen myös perheyrityksen hallituksen jäsen ja osakas neljännessä sukupolvessa. Kesäprojektina tein selvitystyötä henkilöstöjohtamisen käytännöistä ja huomasin, että henkilöstön osallistamisessa ja yhteisessä toiminnan kehittämisessä on paitsi parantamisen varaa, myös hyödyntämätöntä potentiaalia, Helkama kertoo.
- Oras Groupin aloitejärjestelmä oli tullut tutuksi aikaisemman kurssin kautta ja tarkoituksena oli käyttää järjestelmää esimerkkinä. Oras Groupilla oli kuitenkin otettu käyttöön uusi idea management -järjestelmä, ja sain mahdollisuuden haastatella HDR Manager Kaisa Huunosta, jonka kanssa hyvin pian aloimme suunnitella Oras Groupin tarpeisiin soveltuvaa tutkimustani.
Oras Groupilla graduntekijään suhtauduttiin lämpimästi ja avoimesti. Helkama sai seitsemän kuukauden ajaksi oman työpisteen ja pääsyn konsernin järjestelmiin sekä jäsenyyden kehitysryhmässä. Haastattelut veivät hänet aina Saksaan ja Tsekkiin asti. Tutkimuksen johtopäätöksistä hän teki tiivistelmän johdon käyttöön ja yleiseen jakoon, raportoiden kehitysehdotuksista vielä henkilöstöpäällikölle ja -johtajalle.
Helkama kuvaa antoisaksi projektiaan arkista työtään tekevien ihmisten työympäristössä. Samalla kuitenkin tutkimustyön rajallisuus kävi selväksi: kaikkea toimihenkilöiden aloitteellisuuteen ja innovatiivisuuteen liittyvää ei voi ymmärtää eikä varsin laajankaan haastatteluaineiston eri näkökulmien rakentama kokonaiskuva voi olla täydellinen. Henkilöstöjohtajat myös kenties kaipasivat täsmällisempiä tuloksia ja konkreettisempia ehdotuksia.
- Minusta on myös tärkeää säilyttää suhteellisuudentaju, Helkama toteaakin kypsästi.
Soveltavassa tutkimuksessa teoria ja käytäntö kohtaavat
Gradun tekeminen englanniksi oli Helkamalle alusta asti selvää, onhan englanti Oras Groupin työkieli ja Helkama itse on asunut kuusi vuotta Englannissa. Englanninkielisen tieteellisen tutkimuksen hyödyntäminen ja siihen osallistuminen oli näin sujuvaa. Monet haastattelutkin tehtiin englanniksi. Aineiston tulkitsemisessa Helkama hyödynsi Richard Ryanin ja Edward Decin itseohjautuvuusteoriaa.
Helkama tiivistää tutkimuksessaan tukea saaneen teorian näkemyksen:
- Pähkinänkuoressa kysymys on siitä, että autonomisesti motivoituneen ihmisen oppimiskyky ja luovuus ovat parhaimmillaan. Arvokkaaksi kokemaansa työtä hän tekee ahkerasti silloinkin, kun se ei ole erityisen mukavaa. Psyykkinen hyvinvointi vahvistuu ja samalla tuottavuus ja innovaatiokyky kasvavat. Haastattelujeni perusteella proaktiiviset toimihenkilöt toimivat juuri näin kokiessaan itsenäisyyttä, pystyvyyttä ja yhteenkuuluvuutta.
Toimihenkilöiden innovatiivinen toiminta ei välttämättä näy virallisessa aloitejärjestelmässä, sillä monet esittävät ideansa mieluummin epämuodollisesti ja tietty toiminnan kehittäminen kuuluu työtehtäviin.
Vuoden opinnäytteen tekijän mielessä ei tässä vaiheessa ole jatkotutkimus. Enemmänkin opinnäytteen ja aiemman tutkimuksen soveltaminen käytännön työhön tuntuu Helkamasta tällä hetkellä tärkeimmältä.
Näkemys siitä, miten tutkimus olisi voinut tuottaa täsmällisempiä tuloksia, tuli vasta johtopäätöksiä tehdessä. Palkitsevimmaksi gradunteossa nousivat palasten yhdisteleminen ja monipuolinen tarkastelu absoluuttisten vastausten sijaan. Erityisen merkitykselliseltä tuntui se, kun haastateltavat antoivat palautetta ja Helkama huomasi, että hän oli kenties saanut kiinni jaetuista tuntemuksista ja kokemuksista.
Teksti: Jyri Luonila
Kuva: Saara Helkama