Lauri Lepistölle opettaminen on vuorovaikutusta
Lepistön mielestä yliopistossa työskenteleminen on etuoikeus. Hän pyrkii opetuksessaan huomioimaan erilaiset oppijat, jotta jokaiselle löytyisi sopiva ja mielekäs suoritusmuoto.
Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikössä yliopistonlehtorina työskentelevä Lauri Lepistö sai tänä vuonna Suomen Ekonomien myöntämän 6000 euron Opetuspalkinnon.
Palkinto myönnetään vuosittain ansioituneesta opetuksesta opettajalle, joka on kehittänyt kauppatieteellisen koulutuksen laatua merkittävästi. Palkinnon perusteluissa todetaan, että Lepistö on erityisesti onnistunut huomioimaan erilaiset oppijat ja luomaan tavallisuudesta poikkeavia opetusmenetelmiä.
38-vuotias Lepistö on lähtöisin Huittisista, mutta asuu Porissa ja on työskennellyt täällä vuodesta 2017 lähtien. Palkittu opettaja kertoo, että taloudelliset asiat ovat kiehtoneet häntä pienestä pitäen. Jo nuorena hän luki paljon yritysten vuosikertomuksia.
- Kun aikanaan tein pro gradu -tutkielmaa, niin tutkimukselliset ja teoreettiset asiat alkoivat kiinnostaa. Graduseminaarin loppuvaiheessa minulle tarjottiin laskentatoimen assistentin paikkaa ja sillä tiellä olen.
Opinnot Tampereen yliopistossa johtivat kauppatieteiden maisteriksi 2009 ja tohtoriksi 2015. Työskenneltyään tutkimus- ja opetustehtävissä Tampereen yliopistossa Lepistö siirtyi nykyiseen työhönsä Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikköön.
Opiskelijaa varten
Hän sanoo, että yliopistossa työskenteleminen on etuoikeus, koska se tarjoaa hienon näköalapaikan yhteiskuntaan. Opettaminen ei Lepistön mukaan ole opettajakeskeistä toimintaa.
- Opettamista oppii parhaiten opettamalla, vaikka pedagogiset opinnotkin ovat tärkeitä. Opetukseen liittyvän asian toimivuuden huomaa vasta, kun vie sen käytäntöön. Opettaminen on minulle opiskelijalähtöistä, sillä yliopistossa opiskelijat ovat itse vastuussa opinnoistaan. Tavoitteenani on ohjata ja suunnata heidän oppimisprosessiaan. Oppimisen tulisi olla syväsuuntautunutta ja henkilökohtaisella tasolla muutosta aikaansaavaa. Opiskelijoilta saadun palautteen avulla pystyy kehittämään opetusmenetelmiä. Yliopisto-opetus ja opiskelijoiden työkokemus täydentävät toisiaan, Lepistö pohtii.
Johtamiskäsitykset ovat viime vuosina ja vuosikymmeninä olleet yleisesti muutoksessa ja tämä näkyy esimerkiksi urheilumaailmassa. Lepistön mukaan nimenomaan vuorovaikutus ja opiskelijoiden aktivointi on tärkeää opetuksessa. Kurssin osaamistavoitteet ja opetussisällöt vaikuttavat opetusmenetelmiin, jotta päästäisiin mahdollisimman hyviin tuloksiin.
- Nykypäivän yliopisto-opiskelijat ovat käyneet hyvin erilaisen koulutien ja siksi myös opetuksen tulee kehittyä. Olen esimerkiksi luopumassa luento-opetuksesta siihen liittyvien rajoitteiden vuoksi. Minulla on lisäksi ryhmätyöskentelyä yhdellä kurssilla. Se on tärkeää tiimityöskentelytaitojen ja yhdessä oppimisen vuoksi. Ryhmätyöskentely kuitenkin myös kuormittaa opiskelijoita oppimisen kustannuksella, joten tehtävänantoihin on kiinnitettävä erityistä huomiota.
Yksi oppimisen tapa ei sovi kaikille
Palkinnon perusteluissa todetaan, että Lepistö on luomissaan kokonaisuuksissa huomioinut myös erilaiset oppijat. Hän kertoo pyrkineensä luomaan kursseilleen vaihtoehtoisia suoritustapoja, jotta kurssien suorittamiseen tulisi joustavuutta. Lepistö toteaa, että jokaisella opiskelijalla on hänelle itselleen parhaiten soveltuva oppimisen tapa.
- Eli lähiopetuksen sijaan opiskelija voi suorittaa kurssin vaihtoehtoisella tavalla, mikä ei edellytä läsnäoloa. Eri suoritustapojen vaativuuden ja sisällön on tietenkin oltava linjassa keskenään. Jos taas opiskelijalla on oppimisvaikeuksia, se otetaan huomioon. Siihen on yliopistotasollakin ohjeistusta.
Kauppatieteiden tulevaisuuden opiskelualana Lepistö näkee hyvänä. Se on suosittu opiskelijoiden keskuudessa ja kauppatieteiden opetus edistää maakunnan elinvoimaisuutta. Yliopistonlehtori muistuttaa myös siitä, ettei opiskelu ole enää läheskään niin paljon aikaan ja paikkaan sidottua kuin aikaisemmin. Alan tulevaisuuden kannalta tutkimustyökin on tärkeää.
Elämä ei kuitenkaan ole pelkkää kauppatiedettä. Vapaa-aikanaan kahden lapsen isä ulkoilee ja liikkuu perheensä kanssa. Taloutta ja yhteiskunnallisia asioita tulee toki myös seurattua. Yksi mieliharrastus on lukeminen.
- Kalle Päätalon Iijoki-sarja on jo loppusuoralla!
Teksti ja kuva: Rami Nummi