<< Takaisin

- Kurssi koostui syksyn aikana pidetyistä viikottaisista kurssitapaamisista sekä joulukuun alun intensiiviviikosta. Ennen intensiiviviikon tehtävien palautuksia opiskelijat pysyivät aktiivisina viikoittaisten ennakkotehtävien avulla, kurssista vastannut liiketoimintaosaamisen ja yrittäjyyden apulaisprofessori Kati Suomi kertoo.

Viikkotehtävissä opiskelijat hyödynsivät kurssikirjoja ja -artikkeleita ja valmistautuivat kurssitapaamisiin muun muassa pohtimalla, mitä yhtäläisyyttä ja eroavaisuutta on liiketoimintamahdollisuuksien löytämisellä ja luomisella, miten innovatiivisuutta voitaisiin lisätä organisaatioissa sekä mitä ovat yrittäjyyskompetenssit ja millaista hyötyä niistä on.

Liiketoimintaideoita leikilliseen museoon

Kyseinen kurssi on aiemminkin pyörinyt Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikön tarjonnassa. Liiketoimintamahdollisuuksia on ideoitu ennenkin, mutta tänä vuonna uutta oli ideoinnin kohde eli leikillinen museo. Kurssia tehtiin yhteistyössä Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen tutkinto-ohjelman digitaalisen kulttuurin oppiaineen Leikillistyvä museotila -opintojakson kanssa.

Taiteen tohtori Katriina Heljakan kanssa yhteistyössä toteutetulla kurssiosuudella opiskelijat ideoivat liiketoimintamahdollisuuksia leikilliseen museotilaan. Esimerkkinä tällaisesta leikillisestä museotilasta voidaan käyttää muun muassa maailmalla viime vuosina suosittuja niin sanottuja ”selfie-museoita” eli interaktiivisia gallerioita. Osana ensimmäistä intensiivipäivää opiskelijat myös käyttivät ideoinnissa hyödykseen Heljakan kehittämää Comicubes -konseptointityökalua.

- Yksikkömme kursseilla on saatu aiemminkin hyviä kokemuksia monitieteisestä yhteistyötä ja kokeiltu toiminnallisia menetelmiä. Kurssi oli paitsi monitieteinen myös monikulttuurinen, sillä opintojaksolle osallistui Porin yliopistokeskuksen vaihto-opiskelijoita, Suomi mainitsee.

Teoriasta käytäntöön – mitä sanoivat asiantuntijat?

Kurssin teoriaosuudella luennoivat esimerkiksi juuri väitellyt kauppatieteiden tohtori Riikka Franzén liiketoimintamahdollisuuksien löytämisestä ja luomisesta sekä tekniikan tohtori Katariina Yrjönkoski effektuaatiosta, joka on myös yksi opintojakson keskeisiä teorioita. Effektuaatioon kuuluu liiketoimintamahdollisuuksien luominen kokeilujen, käytettävissä olevien resurssien ja kumppanuuksien kautta.

Teoriaosuuden jälkeen joulukuun intensiiviviikolla ryhmät pääsivät tositoimiin. Viisi opiskelijaryhmää esittivät ideoimiaan liiketoimintamahdollisuuksia leikilliseen museoon: sekä fyysiseen tilaan että yhdistellen fyysistä tilaa ja digitaalisuutta. Opiskelijat myös pohtivat esityksissään, millaista arvoa ratkaisut tuottavat asiakkaille ja muille sidosryhmille sekä yritykselle itselleen.

- Tehtävässä tuli näkyä selkeästi kurssin pääteorioiden hallinta. Kunkin esityksen jälkeen asiantuntijaryhmä antoi kommentteja ja keskusteli esitettyjen ideoiden toteuttamiskelpoisuudesta ryhmäläisten kanssa, Suomi selostaa.

Ryhmien esityksiä arvioi Kati Suomen ja Katriina Heljakan lisäksi monitieteinen asiantuntijajoukko, jossa oli mukana paitsi Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön tutkijoita ja opettajia myös ulkoisten sidosryhmien edustajia esimerkiksi SAMK:ista, Prizztechistä ja Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporesta.

- Monitieteisen asiantuntijaryhmän ansiosta opiskelijat saivat kommentteja ideoilleen paitsi yrittäjyyden myös johtamisen, markkinoinnin, taiteen ja kulttuurin näkökulmista. Myös muut opiskelijat osallistuivat keskusteluun ja heiltä kerättiin vertaispalautetta esityksistä.

Opiskelijapalautteissa pidettiin hyvänä, että ryhmätyössä sai käyttää luovuutta ja mielikuvitusta. Liiketoimintamahdollisuuksien pitchaus asiantuntijaryhmälle koettiin toimivana konseptina, joka teki ryhmätöiden esittämisestä motivoivaa ja “koemaista”.

Teksti: Kati Suomi ja Maria Ojanen
Kuva: Maria Ojanen