<< Takaisin

Suomessa on parlamentaarisesti hyväksytty, että tki-rahoitusta nostetaan 4 %:iin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä ja nuorten ikäluokkien osalta tavoitellaan sitä, että 50 % nuorista ikäluokista suorittaisi korkeakoulututkinnon.

Satakunnan väestön koulutustaso on edelleen selvästi koko maan keskiarvoa alempi. Koko maassa korkea-asteen koulutuksen on suorittanut 32,6 % väestöstä, Satakunnassa vastaava luku on 26,5. %. Ylemmän korkea-asteen tutkinnon osalta tilanne on vielä huonompi koko maan koulutusluvun ollessa 10,3 % ja Satakunnan vain 5,9 % väestöstä.

Satakunnan osuus Suomen tki-toiminnasta on erittäin pieni erityisesti verrattuna maakunnan merkittävyyteen vientimaakuntana. Satakunnan väestöosuus koko Suomen väestöstä on noin 4 % ja viennin osuus lähes 8 %, mutta osuus maamme tki-menoista vain 1 %. Julkisen ja korkeakoulusektorin osalta Satakunnan osuus tki-menoista on ainoastaan 0,8 %.

Satakunnassa on tehty viimeiset vuodet maakunnan eri sidosryhmien ja maakunnassa toimivien korkeakoulujen ja yliopistojen kesken koordinoitua työtä maakunnan korkeakoulutuksen ja tki-toiminnan kehittämiseksi ja monipuolistamiseksi. Tästä erityisenä esimerkkinä mainittakoon kesällä 2021 valmistunut selvityshenkilö Kalervo Väänäsen laatima kattava raportti Satakunnan korkeakoulutuksen kehittämiseksi. Kalervo Väänäsen laatiman raportin suositusten toimeenpanoa on jatkettu niin kansallisesti maan hallituksen edustajien, opetus- ja kulttuuriministeriön edustajien kuin Satakunnan korkeakoulutoimijoiden ja maakunnan keskeisten sidosryhmien kanssa.

Porin yliopistokeskuksen (taustallaan Tampereen ja Turun yliopisto), Satakunnan ammattikorkeakoulun ja Diakonia-ammattikorkeakoulun yhteishanke jatkaa koordinoidusti Satakunnan korkeakoulutuksen kehittämistä vuoden 2023 alusta alkaen. Näin maakunnan korkeakoulutuksen kehittämistoiminnan vetovastuu toteutuu tiedeyhteisön sisältä käsin, toki tiiviissä yhteistyössä niin yksityisen sektorin kuin julkisyhteisöjen kanssa.

Satakunnan kannalta on erittäin merkittävää, että Satakunnassa nykyisin olevat yliopisto- ja korkeakoulutuksen sekä tki-toiminnan yksiköt voivat kehittyä ja kasvaa pitkäjänteisesti ja varmasti.
Porin yliopistokeskuksen vuositason aluetaloudelliseksi vaikutukseksi voidaan arvioida noin 15 miljoonaa euroa. Raumalla olevan Turun yliopiston opettajankoulutuskampuksen rahalliseksi aluetaloudelliseksi kokonaisvaikutukseksi voidaan taas arvioida vuositasolla noin 17 miljoonaa euroa. Kummatkin siis erittäin merkittäviä kokonaisuuksia Satakunnan aluetaloudessa.

Kun otetaan huomioon yliopistollisen toiminnan varsinainen sisältö niin Satakunnassa olevien yliopistollisten toimintojen merkitys Satakunnan väestön koulutustason nousulle, Satakunnan imagolle, Satakunnan tki-toiminnalle ja Satakunnan muuttoliikkeelle on erittäin merkittävä. Satakunnan yliopistollista koulutusta ja tki-toimintaa tekevät yksiköt ovat varmistaneet ja varmistavat pätevien osaajien saantia ja täydennyskoulutusta koko Satakunnan alueella.

Opiskelupaikkakunnalla on suuri merkitys siihen, mistä valmistuva opiskelija hakee harjoittelu- ja työpaikan. Opiskelupaikkojen merkitystä Satakunnalle on syytä peilata myös valtakunnalliseen osaajapulaan. Kun vielä tarkastellaan Satakunnan elinkeinorakenteen teollisuusvaltausuutta ja työmahdollisuuksien koulutuspohjaa laajemmin, niin voidaan todeta työpaikkojen olevan varsin teknispainotteisia ja siksi niin teknisen puolen kuin myös elinkeinorakenteen monipuolisuuden ja resilienssin takia sekä kasvatustieteisiin että kaupallisiin ja palvelualojen osaamisiin perustuvaan koulutukseen ja työllistymiseen tulee Satakunnassa saada erityistä lisäpanostusta, ei supistamista.

Asko Aro-Heinilä
maakuntajohtaja