Arki muovaa meitä – ja tutkimus auttaa meitä ymmärtämään sitä

Nuorten arki ja palveluiden kohtaamattomuus

Nuoruus on elämänvaihe, jossa tuen tarve voi olla suuri, mutta nuorten ja tukitoimien kohtaamisessa voi olla haasteita. Hyvää jälkeä -hankkeessa tutkittiin lastensuojelun sijaishuollosta jälkihuoltoon siirtyvien nuorten saamaa tukea. Nuoret siirtyvät kohti aikuisuutta sijaisperheistä, perhekodeista ja lastensuojelulaitoksista, joissa arki voi olla tavanomaista perhearkea tai poiketa siitä paljonkin. Muutto omaan kotiin tai aiempaa itsenäisempään elämään tarkoittaa sijoitettuina olleille nuorille usein isoja muutoksia arkielämässä muihin samanikäisiin nuoriin nähden. Jälkihuollon asiantuntijoille on tärkeää kuulla ja kohdata lapset sekä nuoret heidän toivomallaan tavalla.

SoliPro-hankkeessa puolestaan perehdytään nuorten kokemuksiin yhteenkuuluvuudesta ja solidaarisuudesta heidän kolmessa arkiympäristössään eli koulussa, kaduilla ja sosiaalisessa mediassa.
Sosiaalityön professori Riikka Korkiamäen mukaan hankkeen tutkijoita kiinnostaa erityisesti niin sanottu arjen eletty solidaarisuus – keitä kohtaan nuoret osoittavat solidaarisuutta, miten se ilmenee käytännössä, ja miten nuoret sitä perustelevat.

Myös NUPPU-hankkeessa tutkitaan, saavatko nuoret tarvitsemaansa tukea ja hoitoa päihdeongelmiinsa sekä nuorten hyvinvointiin vaikuttavia riskitekijöitä. Nuorten ja vanhempien näkemykset päihdekäytöstä ja palveluiden kehittämistarpeista sekä vanhempien kokemukset lasten haitallisesta päihteiden käytöstä antavat kuvan nuorten arjesta päihteiden parissa.

Yliopistonlehtori Leena Autonen-Vaaraniemi kertoo, että tavoitteena on kehittää päihdehuollon ja lastensuojelun keskinäisiä palveluprosesseja niin, että nuoret saavat paremmin tarvitsemansa tuen.

Taloudellinen hyvinvointi perheiden arjessa

Myös perheiden taloudellinen tilanne vaikuttaa lasten ja nuorten elämään. Perheen arki, talous ja toimeentulo -hanke tarkastelee lasten, nuorten ja vanhempien kokemuksia hyvinvoinnista, perhesuhteista ja perheen taloudesta, mutta myös käytännön taloudellisia valintoja.

Hanke arvioi lapsiperheköyhyyden nykytilaa ja antaa äänen lasten, nuorten ja vanhempien kokemuksille. Hankkeen tutkija Katja Repo muistuttaa, että samalla hanke tuottaa tärkeää tutkimustietoa lasten, nuorten ja perheiden parissa työskenteleville asiantuntijoille.

Sairaus osana arkea

Sairaus voi mullistaa elämän, mutta arki jatkuu silti. Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden Porin yksikössä toteutettava Kun syöpä ei häviä -hanke tutkii parantumatonta rintasyöpää sairastavien arkea ja arjen tapahtumien merkitystä osana syövän hoitoa. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä kroonista rintasyöpää sairastavien arjesta ja selvittää terveydenhuollon ammattilaisten käsityksiä sairaalan ulkopuolella elettävän arjen merkityksestä osana kroonisen rintasyövän hoitoa.

Tutkimusta toteuttava yliopistonlehtori Suvi Holmberg muistuttaa, että parantumattoman sairauden kanssa eläminen on usein epävarmaa, mutta tutkimus osoittaa, että arki voi silti olla rikasta ja hyvää. Sairaalan ulkopuolella elettävällä arjella on myös oma tärkeä roolinsa osana syövän hoitoa.
Tutkimushankkeessa kertyvää tietoa on mahdollista hyödyntää syöpään sairastuneiden psykososiaalisen tuen toteuttamisessa ja kehittämisessä.

Tutkimuksen vaikuttavuus – miksi arjen tutkiminen on tärkeää?

Tutkimukset osoittavat, että arki ei ole vain yksilön kokemus, vaan se on sidoksissa yhteiskunnallisiin rakenteisiin ja palveluihin. Kun tutkimme arkea, voimme tunnistaa kehityskohteita ja luoda parempia ratkaisuja esimerkiksi nuorten, perheiden ja sairastavien ihmisten tukemiseksi. Tutkimushankkeet voivat kertoa meille arjen todellisuudesta ja siitä, kuinka yhteiskunta voisi tukea paremmin erilaisissa tilanteissa olevia ihmisiä. Yhteiskunnallinen tutkimus ei siis vain kuvaa maailmaa, vaan se tarjoaa eväitä sen muuttamiseen.

Teksti: Marika-Vapaala Riikonen
​​​​​​​

Lisätietoja:

​​​​​​​

​​​​​​​<< Takaisin Säikeitä-julkaisun pääsivulle