Muistitietotutkimus avaa näkökulmia öljynporauslauttojen rakentamiseen

Öljynporauslauttoja Mäntyluodosta

Metalliteollisuuden alkuaskeleita otettiin Porissa 1960- ja 1970-lukujen taitteessa, kun Rauma-Repola Oy osti kaupungilta tontin Mäntyluodon Kirrinsannasta. Tontti sijaitsi aivan sataman ja laivaväylän vieressä, joten sinne oli mahdollista suunnitella raskasta konepajatuotantoa. Suurten teräsrakenteiden työstämiselle oli tilaa, eikä niiden kuljettaminen muodostunut ongelmaksi.

Alkuun Mäntyluodossa piti rakentaa ydinvoimaloiden primääripiirejä, mutta melko pian tuotantoa suunnattiin öljynporauslauttojen valmistukseen. Rakennetut lautat olivat ainutlaatuisia ja massiivisia, ja niiden rakentamisen tekniikka vaati jatkuvaa kehitystyötä. Jopa 190 metrin korkeuteen kohoavia lauttoja vietiin pääasiassa Pohjanmerelle, jossa ne toimivat syvissä vesissä arktisissa olosuhteissa.

Muistitietotutkimusta

Vuonna 2024 käynnistyneessä öljynporauslauttojen rakentajien muistitietotutkimuksessa tarkastellaan muistia – sitä, mitä muistellaan, miten muistellaan ja mitä muistelu merkitsee. Muistitietotutkija Alessandro Portellin sanoin muistitieto kertoo enemmän tapahtumien merkityksistä kuin siitä, mitä todella tapahtui. Muistitietohaastattelut ovat syntyneet kiinnostuksesta ja tarpeesta. Laaja muistelijoiden joukko on tavoitettavissa ja tarve oman työn tarkastelulle on suuri. Mäntyluotolaiset ovatkin alusta alkaen olleet aktiivisesti mukana tutkimuksessa tiedon tuottajina ja tutkimuksen kohteina.

Porin yliopistokeskuksessa toimivan tutkinto-ohjelman opiskelijat ja kulttuuriperinnön yliopistonlehtori ovat tehneet muistitietohaastatteluja erilaisia työtehtäviä suorittaneiden parissa. Haastatteluissa on kartoitettu Jack-up- ja puoliuppolauttojen rakentamisen vaiheita, suunnittelua ja teknistä osaamista sekä varsinaista rakentamista ja kokoonpanoa. Myös työn arkea, haastavuutta ja olosuhteita on muisteltu. Työ on vienyt tekijänsä lohkohallista rannalle, ahtaista sipuleista korkealle ylös ristikkojalkojen päälle ja lopulta myrskyisiin merikokeisiin. Toisinaan tehtävät ovat johtaneet myös kuukausia kestäville komennuksille Pohjois-Amerikkaan tai Neuvostoliittoon.

Muistitietotutkimuksen kautta voidaan tarkastella, millaisissa yhteiskunnallisissa ja maailmanpoliittisissa olosuhteissa öljynporauslauttoja on rakennettu. Kylmän sodan vaikutus, itään ja länteen suuntautuneet kaupat, öljy- ja talouskriisit sekä ympäristökysymykset ovat kaikki vaikuttaneet lauttojen rakentamiseen ja niiden kysyntään. Kerätty muistitieto onkin avannut kiinnostavia näkökulmia paitsi tieteellisen tiedon tuottamiseen niin myös tuotettuun tietoon. Rakentajien panos omien näkemystensä ja kokemustensa välittäjinä on osoittautunut arvokkaaksi tutkimuksen kohteeksi. Sen myötä voidaan pohtia, miten he rakentavat muistelun yhteydessä identiteettiään sekä omaa tai jaettua historiaansa.

Yhteistyötä paikallisten teollisuusperintötoimijoiden kanssa

Muistitietohaastattelujen keruu liittyy myös yhteistyöhön, jota tutkinto-ohjelma tekee Rosenlew-museon ja Porin seudun teollisuusperintöverkoston kanssa. Mäntyluotolaiset ovat kokoontuneet museolle yhdessä muistelemaan ja valokuvia katsomaan, ja kaikille avoimissa tilaisuuksissa on ollut mukana useita kymmeniä muistelijoita. Muistitietohaastattelujen tekoa jatketaan edelleen, ja haastatteluaineisto sekä kerätyt valokuvat ja esineet talletetaan Rosenlew-museon kokoelmiin. Niitä nähdään myös keväällä 2026 avattavassa, öljynporauslauttojen rakentamisesta kertovassa näyttelyssä.
​​​​​​​

​​​​​​​<< Takaisin Säikeitä-julkaisun pääsivulle