<< Takaisin

Vuonna 2017 aloitetun Reposaaresta kertovan dokumenttielokuvan suunnittelu meni uusille urille, kun Sillanpää törmäsi Pirita Frigrenin väitöskirjaan merimiesten perheistä.

Luontevasti mukaan elokuvaprojektiin

Sillanpää otti historiantutkija Pirita Frigreniin yhteyttä pari vuotta sitten ja pyysi tätä asiantuntija-avuksi Reposaari-elokuvaan. Varsinaisesti projekti hyppäsi Frigrenin kohdalla eteenpäin, kun hän aloitti kulttuuriperinnön tutkimuksen yliopisto-opettajan työnsä Porissa 2019.

- Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma on tehnyt vuosien saatossa paljon Reposaari-aiheista tutkimusta: erilaisia kenttäkursseja, näyttelyitä ja Riina Haanpään ja Eeva Raikkeen toimittama Kertomusten Reposaari-kirjakin on julkaistu. Näin ollen yhteydet saaren asukkaisiin ja sen historiaan olivat jo valmiiksi hyvällä mallilla, Frigren kertoo.

Vallitsevan tilanteen takia Frigrenin vetämä Reposaaren historiaa tutkiva kenttäkurssi muuntui verkkokurssiksi. Kurssi onnistui mainiosti alun järjestelyjen jälkeen. Kurssilla syntyneitä tutkielmia on tarkoitus käyttää Reposaari-dokumenttielokuvan käsikirjoitusta laadittaessa.

Läpileikkaus värikkäästä historiasta

Kurssilla tehtiin yhteensä 15 tutkielmaa Reposaaren historiaan liittyen. Aiheina olivat muun muassa laivantäyttäjä Emma Lehtonen, John Englund Reposaaren kuvaajana sekä sisällissota ja sen seuraukset Reposaarella.

Sari Vuorenpää kirjoitti aiheesta Reposaari kieltolain aikaan. Alkoholin salakuljetus 1919-1932.

- Kansalliskirjaston digitoiduista sanomalehtiaineistoista oli korvaamaton apu, samoin Kansallisarkiston kuvapalvelusta Finnan kautta. Asun Porvoossa enkä ole koskaan käynyt Reposaaressa. Odotin kovasti paikallisten haastattelemista, mutta ne jäivät tässä kohtaa, Vuorenpää kertoo.

Mieleenpainuvinta tutkielman tekemisessä oli ennakkoluulojen murtuminen salakuljettajia kohtaan.

-Kuvittelin etukäteen, että salakuljettajat olivat tietty erillinen rikollisten ryhmä, mutta salakuljetus olikin kalastajien ja työmiesten keskuudessa niin tavallista, että kiinni jääneiden ja tuomittujen reposaarelaisten kalastajien nimiä vilisi lehdissä.

Avoimen yliopiston opiskelija Tanja Korpi kirjoitti aiheesta Reposaaren edustan haaksirikot ja hylyt sekä Reposaaren luotsit. Hän osallistui tälle kurssille sattumien kautta, mutta paikka on tuttu jo ennestään.

- Reposaari on minulle mieluinen paikka ja käyn siellä usein erilaisissa tapahtumissa sekä muuten viettämässä aikaa. Se on ihan omanlaisensa kaupunginosa ja iso pala Porin historiaa, kuin kaupunki kaupungissa, kertoo Korpi.

Kurssilaiset esittelivät kurssin päätteeksi etäyhteyden avulla työnsä kurssilaisten kesken. Tutkielmia kuunnellessa tuntui, kuin kyseessä olisi ollut yksi suuri tarina.

- Eniten mieleeni jäi se, miten Reposaaressa kaikki liittyy kaikkeen – eli mereen tavalla tai toisella. Omasta aiheestani saatoin löytää monia lonkeroita kaikkiin muihinkin aiheisiin. Ehkäpä juuri tämä kuvastaa hyvin sitä, miksi Reposaarta voidaan pitää omaleimaisena ja elävänä kylänä, pohtii Tanja Korpi.

Luvassa tiivistä historiaa ja syvää epookkia

Tutkielmien esittelyssä oli mukana myös elokuvantekijä Sillanpää, ja kurssin anti teki häneen suuren vaikutuksen.

- Kurssilaisten vaivannäkö yllätti positiivisesti. Tämä painottaa elokuvan sisällön merkitystä huomattavasti, kun ollaan oikeasti tutkittu asioita pintaa syvemmältä. Käsikirjoittaja Tuomas Keskimäki saa tästä käyttöönsä suurella sydämellä kaivettua tietoa Reposaaren historiasta, kertoo Sillanpää.

Tulevan elokuvan ohjaaja uskoo, että Reposaaren historia ja tarinat kiinnostavat suomalaisia laajemminkin. Onhan Reposaaresta huhujen mukaan jossain vaiheessa jopa kaavailtu Suomen pääkaupunkia.

- Kyllä Reposaari on kaiken kuulemani perusteella vähintään yhden dokumenttielokuvan arvoinen, sanoo elokuvahankkeen primus motor Toni Sillanpää.

Teksti : Antti-Jussi Marjamäki
Kuvat : Satakunnan Museo ja Reposaari-elokuva