Toimivia kontakteja | 11.12.2023 11:08
Osuustoiminta on arvopohjaista liiketoimintaa
Porin yliopistokeskuksessa järjestettiin 4.10.2023 seminaari otsikolla ”Monimuotoisesta osuustoiminnasta ratkaisuja vastuullisuuden haasteisiin?”. Seminaarin avasi Turun yliopiston kauppakorkeakoulun yksikönjohtaja Kirsi Liikamaa, ja puhujina toimivat Vaasan yliopiston työelämäprofessori Sami Karhu sekä apulaisprofessori Kati Suomi Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksiköstä. Seminaarin päätti paneelikeskustelu, johon osallistuivat paikallisten osuuskuntien toimitusjohtajat. Osuustoiminta valottui päivän aikana monesta kulmasta.
Osuustoiminta on jokapäiväistä elämää
Sami Karhun puheenvuoron teemana oli osuustoiminnan idea. Karhun mukaan osuustoiminta koskee melkein kaikkia suomalaisia jäsenomistajina, asiakkaina tai työntekijöinä, sillä osuustoimintaa harjoittavia yrityksiä on niin paljon, suurimpia ja tunnetuimpia ovat esimerkiksi OP Ryhmä, Metsä Group, S-Ryhmä ja Valio. Myös keskinäiset vakuutusyhtiöt, esim. LähiTapiola, ovat osuustoiminnallisia yrityksiä. Suomalaisilla osuuskuntien jäsenyyksiä on yli seitsemän miljoonaa.
Yritysrakenteet ovat Karhun mukaan niin moninaisia, että osuustoiminnan idea saattaa joskus hämärtyä. Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna on laskettu, että osuuskuntien jäsenyyksiä on noin miljardilla ihmisellä. Karhu totesi, että osuustoiminnan idea on alun perin muuttaa pienempi voima suuremmaksi voimaksi yhteistyöllä.
Osuuskunnat voivat olla asiakas-, tuottaja-, tai työntekijäomisteisia. Esimerkiksi maatalouden tuottajien omistamat osuuskunnat pyrkivät saamaan tuottajilleen lisää markkinavoimaa, painotti Karhu. Hän kertoi myös esimerkkejä osuustoiminnan eri muodoista. Henkilöomisteisen pienosuuskunnan tarkoitus voi olla työllistää osuuskunnan jäsenet. Toisaalta pienosuuskunta voi tarjota myös muodon tiimiyrittäjyydelle.
Arki toimivaksi
Karhun mukaan eräs osuustoiminnan vahvoista puolista piilee siinä, että se on matalan kynnyksen yritysmalli esimerkiksi infraosuuskunnille. Hän muistutti, että yhteisön keskeistä infrastruktuuria on usein rakennettu osuustoiminnan avulla. Näillä keinoin voidaan mahdollistaa vaikkapa veden, energian ja sähkön saantia. Osuustoiminnan merkitys ei kuitenkaan tyhjene ainoastaan asian käytännölliseen puoleen.
– Ihmiset haluavat sitoutua johonkin suurempaan merkitykseen, Karhu painotti.
Tällainen suurempi merkitys voi olla oman toiminta- ja elinympäristön edellytyksien parantaminen, mikä tietenkin lisää myös yhteisöön kuulumisen tunnetta. Karhun mukaan osuustoiminnan perimmäiset arvot ovat yhteistoiminta, ihmisyys ja kohtuus.
Työelämäprofessori pohti seuraavaksi osuustoiminnan tehtäviä. Ensinnä se on yksi yritystoiminnan organisoimisen tapa. Tällaisena se lisää kilpailua markkinoilla. Toisaalta se rakentaa yhteistoiminnallista ihmiskuvaa, voi tasata valtasuhteita ja rakentaa maailmaa paremmaksi.
Vaasan yliopiston työelämäprofessori Sami Karhu.
Merkittävä työllistäjä
Karhun mukaan osuuskunnat tarjoavat noin 100 000 työpaikkaa Suomessa tällä hetkellä. Hän pitääkin toiminnan eräänä hyvänä puolena sitä, että sen ihmiskuva yhdistää taloudellisen edun yhteiskunnalliseen ja eettiseen ulottuvuuteen. Työelämäprofessorin mukaan osuustoiminta on globaali kieli, jonka arvoihin kuuluvat omatoimisuus, omavastuisuus, demokratia, solidaarisuus, oikeudenmukaisuus, tasa-arvo, rehellisyys, avoimuus, yhteiskunnallinen vastuu ja muista ihmisistä välittäminen.
Osuuskuntien tärkeänä tehtävänä on jäsenhyötyjen tarjoaminen. Tätä kautta ne saavat myös kilpailuetua. Niihin liittyvien menestystekijöiden tunnistaminen on osuustoimintayrityksille tärkeää. Tällä tavoin jäsenet voi saada sitoutumaan yhä paremmin. Tämä vaatii hyvää johtamista. Toisaalta kilpailuetuna voi olla taloushyöty, jossa tuotteiden hinta, laatu, saatavuus ja ostoksista saatavat bonukset voivat olla kannustimina. Lisäksi on vielä psykologinen hyöty, jossa on mahdollisuus vaikuttaa osuuskunnan toimintaan ja vahvistaa sillä tavalla omaa toimijuuttaan ja identiteettiään.
Tarjoaako osuustoiminta vastuullisemman vaihtoehdon?
Kati Suomi pohti puheenvuorossaan osuustoiminnallisen liiketoiminnan vastuullisuutta. Se voidaan hänen mukaansa jakaa vastuuksi ympäristöstä, ihmisistä ja taloudesta. Näitä asioita voidaan myös pisteyttää ja arvioida esimerkiksi vastuullista sijoittamista varten. Suomen mukaan pitää pohtia vaikkapa sitä, tehdäänkö voitto ympäristön kustannuksella tai sitä, miten ihmisistä (työntekijöistä, sidosryhmistä) on huolehdittu.
Suomen mukaan osuustoiminta on ajankohtaista nimenomaan vastuullisuuden näkökulmasta. Yritysmuotoon kun on sisäänrakennettu vastuullisuuden ajatus. Jotta osuustoimintayritys pystyy huolehtimaan sosiaalisesta ja ympäristöllisestä vastuustaan, tulee sen toimia taloudellisesti vastuullisesti ja toiminnan oltava kannattavaa. Siksi osuustoiminnassa on ponnisteltava ja tasapainoteltava näiden vastuiden yhteensovittamiseksi. Nykypäivän yhteiskunnassa myös muun tyyppisille yrityksille, esimerkiksi osakeyhtiöille, toki asetetaan odotuksia vastuullisuudesta, mutta osuustoiminnan sosiaalinen vastuu tulee esille jo Osuuskuntalaissa: ”Osuuskunnan toiminnan tarkoituksena on jäsenten taloudenpidon tai elinkeinon tukemiseksi harjoittaa taloudellista toimintaa siten, että jäsenet käyttävät hyväkseen osuuskunnan tarjoamia palveluita taikka palveluita, jotka osuuskunta järjestää tytäryhteisönsä avulla tai muulla tavalla”.
Osuustoiminta antaa Suomen mukaan mahdollisuuden myös pitkäjänteiseen toimintaan, koska toiminnan tarkoituksena ei ole voiton maksimointi. Tällöin on mahdollisuus saavuttaa taloudellista oikeudenmukaisuutta. Osuustoiminnalla voi myös olla taloutta tasapainottava vaikutus yhteiskunnassa.
Seminaari päättyi osuuskuntien yritysesittelyiden jälkeen paneelikeskusteluun, jossa puheenvuoroissa kuultuja teemoja käsiteltiin monesta kulmasta ja laajemmin, yritysten toimitusjohtajat myös peilasivat teemoja omiin kokemuksiinsa. Paneelin juonsi pankinjohtaja Ville Aalto-Setälä (OP Länsi-Suomi) ja siinä mukana olivat toimitusjohtajat Minna Seessalo (Sataosaajat), Anniina Honkanen (Satamaito), Pasi Aakula (Lähi-Tapiola Länsi-Suomi), Harri Tuomi (Satakunnan Osuuskauppa), Matti Kiuru (OP Länsi-Suomi) sekä työelämäprofessori Eliisa Troberg (Turun Kauppakorkeakoulu) sekä työelämäprofessori Sami Karhu (Vaasan yliopisto). Keskustelussakin nousivat esiin niin osuustoiminnan aatteelliset kuin liiketoiminnallisetkin puolet. Taloudellista vastuuta painotettiin siinä kuin vastuuta ympäristöstä ja ihmisistä. Vastuullisuuden painotettiin olevan erityisesti arjen tekoja. Niin yleisö kuin puhujatkin vaikuttivat tyytyväisiltä seminaarin antiin.
Teksti ja kuva: Rami Nummi