Satakunnan kriittinen korkeakoulu yhteistyössä yliopistokeskuksen kanssa

Satakunnan kriittinen korkeakoulu nostaa Porin vapaan sivistystyön aateliin.

Porin filosofinen yhdistys on jo useamman vuoden järjestänyt Filosofia Goes Kapakka -luentoja Porin yliopistokeskuksen TiedeAreena-tapahtumaan sisältyen. Nyttemmin toiminta on saanut uuden merkittävän kehyksen, sillä Poriin on perustettu Satakunnan kriittinen korkeakoulu. Petteri Limnell toimii puheenjohtajana sekä Porin filosofisessa yhdistyksessä että Satakunnan kriittisessä korkeakoulussa.

Tämän vuoden luentojen teemana on ollut Kaiken Maailman Aivot.

- Arvostettujen luennoitsijoiden lähestymistapa on ollut luonnontieteellinen, mutta erityisesti virinnyt keskustelu tajunnasta ja mielestä on saanut kulttuurisia sävyjä, kertoo Limnell.

UCPoriNewsin reportteri saikin nähdä magneettikuvaa 90% aivoistaan menettäneestä perheenisästä, joka on verotoimiston virkailija. Keskustelu kävi vilkkaana mielenfilosofian ja sen johdannaisten parissa: mikä onkaan se tietoisuutta kannattava matriisi, joka intuition mukaan meillä näyttäisi olevan? Vaikka meillä olisi täydellinen kuvaus aivojen ominaisuuksista, selittäisikö se yhtään sitä, millaista on kokea esimerkiksi kipua?

Kritiikki ja unet kiinnostavat

Kriittisen korkeakoulun nimessäkin oleva ”kriittisyys” ei siis tarkoita kriittisyyttä Frankfurtin kriittisen koulukunnan yhteiskuntakriittisessä merkityksessä, vaan termi viittaa Limnellin mukaan enemmänkin kriittisyyteen kantilaisessa mielessä: kyseenalaistamiseen, ihmettelyyn, selvittämiseen ja tutkimukseen, erilaisten arkipäiväisiltäkin tuntuvien asioiden avomieliseen mutta tarkkaan tarkasteluun.

Syksyn suosituimmaksi nousi Turun yliopiston psykologian tutkijatohtori Nils Sandmanin unennäköä ja unia käsitellyt luento.

-Unitutkimus on edistynyt nykyaikana, mutta edelleenkään ei tiedetä kovinkaan paljoa siitä, miksi ihminen näkee unia tai minkä mekanismin kautta unet meille syntyvät, selventää Limnell.

Luento, kuten kaikki Satakunnan kriittisen korkeakoulun tilaisuudet, oli maksuton ja kaikille avoin, ja se keräsikin paikalle noin 60 kuulijaa. Satakunnan kriittisen korkeakoulun tyyliin kuuluu, että noin viikko luentojen jälkeen järjestetään erillinen keskustelutilaisuus, jossa luentoa ja siitä seuranneita ideoita puretaan yhdessä. Paikkana keskustelulle on ollut viime aikoina Palmgren-konservatorion kahvio.

Yhteistyö ja verkostot mahdollistavat korkeatasoiset luennot

Porin yliopistokeskus tarjoaa tämän kuluneen syksyn ja tulevan kevään ajan tilat Satakunnan kriittisen korkeakoulun luennoille. Jatkossa on tarkoitus harkita myös yliopistokeskuksen omien asiantuntijoiden roolia luennoitsijoina, onhan yliopistokeskus profiloitunut nimenomaan tieteidenvälisen yhteistyön airueena.

Ensi vuoden suuri, suorastaan eeppinen teema ”Mistä tulemme, mihin menemme” sopii hyvin Satakunnan kriittisen korkeakoulun ja Porin yliopistokeskuksen yhteistyöhön. Erityisesti Puuvillan kampuksen tiedeyhteisöstä löytyy osaamista suunniteltuun ensi syksyn työelämään suuntautuneeseen luentosarjaan, sillä yliopistokeskus on aktiivisesti halunnut edistää elinkeinoelämän ja koulutuksen välistä yhteyttä.

Satakunnan kriittinen korkeakoulu on itsenäinen toimija, mutta hallinnollisesti ja taloudellisesti se kuuluu Helsingin kriittiseen korkeakouluun. Limnellin mukaan taloudellista tukea tärkeälle vapaalle sivistystyölle on löytynyt siitä huolimatta, että koulutuksesta on valtakunnan tasolla tehty leikkauksia. Luennoitsijoiden hankkimisessa, organisoinnissa ja tilakysymyksissä verkostoituminen on ollut ensiarvoisen tärkeää.

Kriittisellä korkeakoululla on hyvä maine. Erityisen merkittävää on, että juuri Satakunnan pääkaupunki Pori on noussut Helsingin, Tampereen ja Jyväskylän rinnalle merkittäväksi kulttuuri- ja sivistyskaupungiksi. Tästä on syytäkin olla sivistyneesti ylpeä, mutta on myös jatkuvasti ponnisteltava, jotta taso pysyisi korkealla ja mielenkiinto tuoreena.

Teksti: Jyri Luonila
Kuva: Aapo Nissi