<< Takaisin

Tampereen yliopiston Jere Grönmanin ja Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön Tuomas Pohjolan hankeyhteistyö alkoi siitä, kun molemmat kiinnostuivat, miten matkakohteiden kehittämisessä voisi hyödyntää älykkään teknologian ja alustatalouden ratkaisuja. Grönman toi mukanaan älykkäiden järjestelmien ketterän kehittämisen osaamista, Pohjolalla oli kokemusta toimialaverkostojen yhteiskehittämiseen liittyvästä toiminnasta. Näistä näkökulmista syntyi niin kutsutun älykkään matkailun (Smart Tourism) Digiluonto Satakunta -hanke (2019-2021).

Pohjola kiinnostui silloisen Tampereen teknillisen yliopiston Porin yksikön hankkeista ja yhteistyömahdollisuuksista tekniikan alan kanssa. Hankehauissa on painotettu yhteistyötä ja monialainen osaamisen hyödyntäminen on myös hankerahoittajien mieleen.

Älymatkailua Satakunnassa

Digiluonto Satakunta -hanketta voidaan pitää matkailun saralla ensimmäisenä digitaalisten alustojen avauksena. Analytiikkaa hyödynnetään ja loppukäyttäjiä palvellaan saavutettavuuden osalta. Myös ympärivuotisuus korostuu, kun matkaaja saa opastusta digitaaliselta alustalta mobiililaitteen avulla.

- Smart tourism -termi kuvaa ehkä paremmin sitä, mitä teimme. EU on edistänyt Smart city -kehittämistä, jossa käytetään teknologiaa mm. optimoimaan toimintaa ja parantamaan tiedolla ohjausta. Me toimme Satakunnan matkailun kehittämiseen samaa ajattelua, Pohjola sanoo.

Käytännössä hankkeessa tehtiin teknologisia pilotteja, joissa tuotettiin “rikasta sisältöä” (rich content) ja hyödynnettiin mm. lisättyä todellisuutta (AR), paikkatietoa, kuvia, tekstiä, videoita ja ääntä. Myöhemmin Älykkään elämystalouden Digi-E -hanke laajensi kehittämistä matkailualalta muille luovan talouden toimialoille.

Aito yhteistyö antaa paljon

Grönman ja Pohjola palkittiin nimenomaan yhteistyöstä. Porin yliopistokeskuksen erityispiirre onkin hyvä muistaa - täällä on mahdollisuuksia monitieteiseen yhteistyöhön eri tavalla kuin emokampuksilla.

- Sitä ei voi koskaan olla liikaa. Porin yliopistokeskuksessa on paitsi vahvaa tekniikan ja liiketalouden, myös kulttuuriperinnön ja maisemantutkimuksen osaamista. Näkökulmia kannattaa hakea rohkeasti eri yksiköiden vahvuuksia yhdistäen.

Palautteen saaminen muualtakin kuin omasta lokerosta on tärkeää. Asiat näkee uudessa valossa, kun pääsee katsomaan, miten suunnitelmia käytännössä toteutetaan.

- Teimme hankkeessa laajasti kurssiyhteistyötä. Esimerkiksi kauppakorkeakoulun markkinointiin liittyviä kursseja sekä Tampereen yliopiston ohjelmistoprojekti-kurssia hyödynnettiin hankeyhteistyössä. Lisäksi SAMKin puolelta saimme mukaan kansainvälisiä matkailun opiskelijoita, jotka tekivät ja testasivat sisältöjä hankkeen pilottikohteissa, Pohjola sanoo.

Työnjako on käytännössä sitä toimivampaa mitä tiiviimpää se on. Pelkkien sähköpostien varaan ei kannata jäädä.

- Rohkeasti olemme huudelleet pöydän toiselle puolelle ja omilla vahvuuksillamme pyrkineet ratkaisemaan ongelmia. Raportteja ja suunnitelmia ynnä muita kirjoituksia olemme usein käytännössä tehneet jaetulla dokumentilla, Pohjola sanoo.

- Myös molempien joustava tapa tehdä töitä on auttanut yhteistyössä. Jos yötä myöden pitää kirjoittaa joku hakemus, niin silloin se tehdään, Grönman virnistää.

Rohkeasti lisää hankkeita

“Heidän toimintansa on erinomainen esimerkki poikkitieteellisestä, tieteenalojen välisestä yhteistyöstä, joka on yksi yliopistokeskuskonseptin perusajatus.” Muun muassa näin kuvailtiin tämän vuoden palkinnon jakamisen perusteita.

- Kaikki tunnustus otetaan kunnialla vastaan. Kiitämme rohkeudesta nostaa kehityshankkeet ja yhteistyö palkinnon saajaksi. Se rohkaisee toivottavasti meidän lisäksemme myös muita laajentamaan näkökulmia ja näkemään mahdollisuuksia laajemmin, tutkijakaksikko sanoo.

Teksti ja artikkelin nostokuva: Antti-Jussi Marjamäki
Tekstin kuva: Maria Ojanen