Energiayhteisöt tuovat hyötyä ja turvaa

Marja Vilkko opiskeli sähkötekniikkaa Tampereen yliopistossa, josta valmistui vuonna 2021. Vilkko teki lopputyönsä Suomen kantaverkkoyhtiö Fingridille, ja sittemmin päätyi Energiavirastolle joustoasiantuntijaksi. Energiayhteisöjä käsittelevässä työryhmässä hän tutustui Pertti Järventaustaan, josta tuli myös tämän väitöskirjan ohjaaja.

– Pertti vinkkasi keväällä 2023 energiayhteisöihin liittyvän paikan tulleen hakuun Teollisuuden tohtorikoulun (DSII) kautta. Siihen oli ilman muuta haettava, vaikka alun perin olenkin enemmän keskittynyt muun muassa kulutusjoustoon ja tukkumarkkinoihin, ylipäänsä kuluttajapuoleen, Vilkko kertoo.

Teollisuuden tohtorikoulu on Tamlinkin ja Tampereen yliopiston yhteinen projekti, jonka kautta tuodaan yrityksiä ja väitöskirjatutkimusta yhteen. Vilkon työssä on mukana myös Satakunnan korkeakoulusäätiö, joka rahoittaa tutkimuksesta kolmanneksen. Loppuosuus jakautuu Pori Energian ja Tampereen yliopiston kesken. Yhteisö toimii myös vertaistuellisena apuna kaikille tohtorikoulutettaville, vaikka tutkimuskohteet olisivatkin aivan eri aloilta.

Mikä energiayhteisö?

Energiayhteisöjen tarkoituksena on saada jaettua yhdessä tuotettua energiaa yhteisön jäsenten kesken. Jäsenet ovat yhdessä osallistuneet sähkön tuottamisen investointeihin. Esimerkkinä voisi olla kerrostalo, jonka katolla on aurinkopaneeleja. Nyt selvitetään, miten tällaisen yhdessä tuotetun sähkön jakaminen onnistuu kaikkien kerrostalossa asuvien kesken henkilökohtaisessa sähkönkäytössä.

– Suomen lainsäädäntö ei vielä tällä hetkellä mahdollista monia tapoja perustaa sähköyhteisöjä, mutta esimerkiksi tällainen kerrostalomalli onnistuu jo nyt. Näitä onkin jo melko paljon, sanoo Vilkko.

Energiayhteisöjen kehittyminen on kiinnostava aihealue myös energiayhtiöiden näkökulmasta.

– Energiayhteisöt tulevat muuttamaan perinteisiä energiayhtiön ja asiakkaan välisiä liiketoimintamalleja. Väitöskirjatutkimus tulee tukemaan Pori Energian uusien liiketoimintamallien kehittymistä yhteistyössä energiayhteisöjen kanssa, toteaa Pori Energian toimitusjohtaja Petri Paajanen.

Tavoitteena on tuoda energiayhteisöllisyys mukaan omakotitaloasumiseen. Omakotitaloalueen lähellä on usein esimerkiksi pelto, jolle saisi hyvin aurinkopaneeleja. Selvitämme, miten saataisiin suurin osa alueen asujista investoimaan aurinkopaneelikenttään ja miten sähkö voidaan jakaa niiden kesken, jotka ovat investoineet.

– Hyötynä on se, että itse tuotettua sähköä ei tarvitse kierrättää julkisen sähköverkon kautta, jolloin sähköveroa ei tarvitse maksaa uudelleen eikä tule siirtomaksuja, Vilkko valottaa.

Uusien avauksien haasteena tutkimustiedon puute

Marja Vilkko on tehnyt väitöskirjaa puolisen vuotta. Tärkeässä roolissa tällä hetkellä on energiayhteisökentän tilanteen kartoittaminen. Tuloksena toistaiseksi on, että alkutekijöissä ollaan eikä lainsäädäntö mahdollista muun Euroopan tapaan vielä laajempaa energiayhteisöjen toimintaa.

EU-regulaatiossa on jo jonkin verran mahdollisuuksia, mutta ongelmana on se, että energiayhteisöjen vähäinen määrä tarkoittaa myös tiedon vähäistä määrää tässä vaiheessa. Tärkeää olisi saada selville energiayhteisöjen todelliset tarpeet, kertoo Vilkko.

Aito kahdenvälinen yhteistyö

Näin alkuvaiheessa Vilkon aika menee pohjatyön tekemiseen, mutta tarkoituksena on, että vuoropuhelu Pori Energian kanssa tulee olemaan aktiivista. Vilkko tutkii asiaa enemmän teoreettisella tasolla, Pori Energia tuntee energia-alaa käytännön ja realismin tasolla.

– Pori Energian kumppanuusverkostot mahdollistavat reaalimaailman datan saamista aivan eri tavalla mitä tutkijalle yksinään on mahdollista, Vilkko kiittelee.

Neljän vuoden yhteistyöllä olisi tavoitteena saavuttaa selkeitä ja konkreettisia palvelumalleja, joita Pori Energia voisi käyttää. Ne auttaisivat aidosti myös uusien energiayhteisöjen muodostumista.

– Pori Energian näkökulmasta käynnistyvä väitöskirjatutkimus on hieno esimerkki yrityksen ja akateemisen yhteisön välisestä yhteistyöstä nopeasti muuttuvassa maailmassa, Paajanen sanoo.
Energiayhteisöt voivat tulevaisuudessa olla kuluttajatoiminnan lisäksi tärkeässä roolissa osana Suomen kokonaisverkon kestävyyttä turvaamassa. Palvelumallien tulisi olla näitäkin tukevia.

Muuttuva sähkömaailma

Maailman kriisit ja muutokset ovat nostaneet koko sähkömaailman tavallisten kansalaisten tietouteen. Matalien ja tasaisten hintojen aikakautena kuluttajan ei tarvinnut juurikaan tietää, mistä sähkö tulee ja mitä se maksaa. Kansalaisten uusi aktiivisuus ja tietoisuus tekevät tästä tutkimuksesta relevantin, koska muutoksessa pitää olla mukana yritysten ja kuntien lisäksi myös yksittäiset ihmiset.

– Nyt kaikki tuntuvat tietävän, mikä on Energiavirasto ja mitä kaikkia tapoja on tuottaa sähköä. Itse pidän sitä muutosta positiivisena, että kansalaiset ja pienyritykset haluavat olla aktiivisia sähkön tuottamisessa ja kulutuksessa sekä vihreässä siirtymässä. Omavaraisuus sähköntuotannossa tuo tietenkin turvaa myös kansalaisille itselleen, sanoo Vilkko.

Energiayhteisöt eivät liity ainoastaan sähköön, vaan tutkimuksessa on tarkoitus myös sektori-integraatioon: huomioon otettaisiin energian jakamista myös esimerkiksi lämmitykseen ja liikenteeseen, esimerkiksi sähköautojen lataamiseen, liittyen.

– Uskon, että tutkimusyhteistyötä tekemällä voimme paremmin ymmärtää, mihin suuntaan liiketoimintamallit muuttuvat ja mikä tulee olemaan energiayhtiöiden rooli tulevaisuudessa, Petri Paajanen pohtii.

Teksti ja kuva: Antti-Jussi Marjamäki