Tuoretta tutkimusta | 29.05.2024 08:00
Luovien alojen AI-maailmassa
Suuret yhteishankkeet koostuvat useasta palasesta. Niin myös LuovAIn!-hanke, jonka tavoitteena on vahvistaa luovien alojen tekoälyosaamista kestävän liiketoiminnan ja kulttuurisen pääoman vahvistamiseksi. Hanke on kolmen yliopiston ja yhden ammattikorkeakoulun yhteinen ponnistus, joka tuo uudet AI-työkalut luovien alojen toimijoiden ulottuville.
Tuomas Pohjola (vas.) ja Susanna Virkki työskentelevät LuoVAIn!-hankkeessa, jonka tarkoituksena on kehittää luovan alan toimintaedellytyksiä tekoälyn avulla.
Turun kauppakorkeakoulun Porin yksiköstä LuovAIn!-hankkeessa työskentelee puolikkaalla työajalla projektipäällikkö Tuomas Pohjola. Omaa asiantuntijuuttaan muun muassa taidehistoriasta tuo Pohjolan työpari, projektitutkija Susanna Virkki, joka työskentelee tekoälyhankkeessa täysipäiväisesti. Mukana hankkeessa Porin yliopistokeskuksesta on myös Tampereen yliopisto sekä Turun yliopiston Digitaalisen kulttuurin, maiseman ja kulttuuriperinnön tutkinto-ohjelma. Muualta Suomesta ovat mukana LAB-ammattikorkeakoulu sekä Oulun yliopisto. Kolmivuotinen hanke on vasta alussa, ja se päättyy järjestettävien tapahtumien osalta vuonna 2026 Ouluun, kyseisen vuoden Euroopan kulttuuripääkaupunkiin.
Hankkeen sisältönä ovat muun muassa verkkotyöpajat, joissa tutkitaan luovien prosessien tukemista tekoälyn avulla. Kun hankkeesta on saatu tuloksia, on niitä tarkoitus levittää kymmenen roadshow-tapahtuman merkeissä ympäri Suomea. Tähän mennessä pinnalle ovat nousseet etenkin luovuuteen liittyvät menetelmät sekä eettisyys. Tekoäly aiheena on niin laaja, että kaikkea ei yhdessä hankkeessa voi käsitellä.
– Meidän osa-alueemme päämäärä on tunnistaa ja edistää käytännön toimintamalleja kulttuuri- ja luovien alojen järjestöille, yhdistyksille ja yrittäjille. Jo tässä kohtaa ollaan havaittu, että hankkeesta löytyy potentiaalia myös jatkorahoituksen hakemiselle, Pohjola kertoo.
Yhteistyön opettelu yhtenä kärkenä
Kun tehdään monitieteistä, raja-aitoja ylittävää yhteistyötä, niin aluksi on pystyttävä kommunikoimaan ymmärrettävästi keskenään. Esimerkiksi tekninen ja humanistinen puoli tutkivat lähtökohtaisesti melko erilaisia asioita ja asiantuntijat käyttävät omalle alalleen ominaisia termejä.
– Se tosiasia, että itse en ole AI-natiivi, voidaan nähdä myös mahdollisuutena. Hankkeessa ei ole tarkoitus tehdä vain toimenpiteitä tutkijoita varten, vaan saada mukaan myös niitä, jotka eivät koe tekoälymaailmaa vielä omakseen. Tässä minulla on mahdollisuus toimia myös sen puolen kokemusasiantuntijana, Virkki kertoo.
Tärkeää olisi saada mukaan pieniä kulttuuri- ja luovien alojen yrittäjiä, jotka voisivat hyötyä konkreettisesti AI-työkaluista. Ensin pitää saada koottua kiinnostuneita yhteen ja sitten päästä tutustumaan yrittäjyyttä helpottaviin työkaluihin.
– Monella kynnys AI-työkalujen käyttöön saattaa kasvaa kehityksen valtavan nopeuden vuoksi. Tulee olo, että on tippunut kehityksen kelkasta eikä voi sitä enää saada kiinni. Tämän vuoksi olemmekin aluksi koonneet yhteen edelläkävijätekijöitä, jotka ovat jo aktiivisesti tutustuneet AI-työkaluihin ja soveltaneet niiden käyttöä työssään. Näiden esimerkkien avulla pääsemme hahmottamaan ja jäsentämään tämän hetken tilannetta, Pohjola selventää.
Muutosvastarinta vai innostus?
Tutkijat ovat yllättyneet, miten selkeästi polarisoitunut tilanne AI-työkalujen käytön suhteen näkyy. Toisessa ääripäässä toimivat innostuneet AI-fanaatikot, jotka näkevät jo lähitulevaisuuden täysin muuttuneena tekoälyn mukaantulon vuoksi, ja toinen ääripää kokee kaikenlaisen tekoälyn hyödyntämisen hyvin kaukaisena ja jopa pelottavana ajatuksena. Yksi välimatkaa lisäävä tekijä on yhteisten termien puute.
– Yhtä lailla esimerkiksi kameran tulon kaikkien saataville koettiin aikanaan johtavan koko taiteenalan kuolemaan, ja internet koki myös suurta vastustusta uuden tuntemattoman edessä. Kuilua ääripäiden välillä olisi tärkeää saada pienennettyä, ja siihen hanke pyrkii vastaamaan osaltaan, Virkki kiteyttää.
Kiinnostus ollut poikkeuksellisen laajaa
Kiinnostus on yllättänyt hankkeen osapuolet, kun eri toimialojen keskusjärjestöt ja muut suuret toimijat ovat halunneet aktiivisesti tulla mukaan ja osallistua muun muassa ohjausryhmätyöskentelyyn. Valtakunnan tason kiinnostus luovuuteen painottuneeseen tekoälyhankkeeseen yllätti positiivisesti.
– Susanna sai hienosti aktivoitua mukaan laajan kattauksen luovien ja kulttuurialojen kansallisia toimijoita, Business Finlandista lähtien. Aiheen tarpeellisuutta ja ajankohtaisuutta tukee kasvupotentiaalin näkeminen hankkeemme teemoissa, Pohjola sanoo.
Tekijänoikeuskysymykset puhuttavat ymmärrettävästi esimerkiksi kuvataiteilijoita ja muita kuvien kanssa toimivia ammattilaisia sekä musiikintekijöitä ja tekstien kanssa työskenteleviä. On hyvin vaikea vetää rajaa siihen, milloin tekoäly on ottanut liikaa inspiraatiota oikean ammattilaisen tekemästä materiaalista generoidessaan uutta materiaalia todennäköisyyksiin perustuen. LuovAIn!-hanke on ottanut yhdeksi painopisteeksi juuri tekijänoikeudelliset kysymykset.
– Moni on huolissaan toimeentulostaan, koska pelätään tekoälyn tekevän esimerkiksi riittävän aidon näköisiä kuvia, niin ettei vaikkapa luontokuvaajalle riitäkään kuvauspyyntöjä. Koetaan tiettyä hätää sille, että omaa osaamista ei enää tarvitakaan, Virkki sanoo.
SuomiAreenassa tavataan
Kansan pariin LuovAIn!-hanke jalkautuu Porissa kesän 2024 SuomiAreena-tapahtuman yhteydessä järjestettävässä Satakunnan taide- ja kulttuurialojen toimijoille suunnatussa SLASH!-tapahtumakokonaisuudessa, joka tuo yhteen julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin.
– Tässä on hyvä mahdollisuus saada suora yhteys juuri niihin kulttuuri- ja luovien alojen pieniin yrittäjiin, joiden kautta voidaan tunnistaa konkreettisia ajatuksia ja tarpeita AI-maailmaan liittyen, Pohjola sanoo.
Lisätietoja LuovAIn!-kokonaisuudesta hankkeen verkkosivuilla >>
Teksti ja kuva: Antti-Jussi Marjamäki