Menneen talven sirkkabuumi

-Hyönteisbisnes nähdään helposti vain sirkkojen syömisenä, huokaisee Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön Bugs and Brands -hankkeen projektitutkija Karolina Laine.
<p> Honkajokelaisen Grasshopper Brothersin Niko Kuronen ja Toni Tolonen kokevat hyönteis- ja sirkkaruuan positiivisen esille tuonnin tärkeäksi ja uskovat Bugs and Brands -hankkeen edistävän uudenlaisen maatalouden kehittymistä Suomessa.<br></p>

Honkajokelaisen Grasshopper Brothersin Niko Kuronen ja Toni Tolonen kokevat hyönteis- ja sirkkaruuan positiivisen esille tuonnin tärkeäksi ja uskovat Bugs and Brands -hankkeen edistävän uudenlaisen maatalouden kehittymistä Suomessa.

Projektitutkija Karolina Laine kertoo erilaisia syötäviä hyönteisiä olevan jo 1000-2000 eri lajia, eikä hyönteisten arvo todellakaan ole vain ravitsemuksessa.

Hyönteisalalla on ratkaisuja mm. vanhustenhoitoon, mikromuovin hävittämiseen, nälänhädän torjuntaan ja lääketieteen, tekniikan ja kiertotalouden kehittämiseen. Hyönteistalous tuottaa myös raaka-aineita. Pientä palloamme voi helliä hyönteiskasvatuksen keinoin paljonkin. Jo nyt olet ehkä syönyt hyönteisistä peräisin olevaa punaista väriainetta, käyttänyt mehiläisvahaa, tai ehkä nauttinut kaukoputken optiikasta, jossa on hyödynnetty hämähäkinseittiä. On hyönteisistä muuhunkin kuin Pelkokerroin -elämyksen ateriaksi.

-Ala on nykymuodossaan nuori, todella hajanainen ja jatkuvassa muutoksessa. Tämä on yksi todella suuri haaste myös hankkeen näkökulmasta, tuumii Laine.

Bugs and Brands -hankkeen tavoitteena on edistää Satakunnan kilpailukykyä luomalla hyönteisbisnekseen perustuvaa kestävää talouskasvua ja työpaikkoja erityisesti maaseudulle. Karolina Laine keskittyy pääosin elintarvikkeisiin ja kuluttajatuotteisiin, projektin toinen tutkija Joanna Asumus kasvattamiseen ja siinä käytettyyn teknologiaan sekä hyönteisten hyödyntämiseen lannoitteena, rehuna sekä jätteidenkäsittelyssä.

Yhteistyö, brändäys, automatisaatio ja digitalisaatio

-Hankkeessa keskitytään hyönteisten tarjoamiin monipuolisiin mahdollisuuksiin, niiden hyödyntämiseen ja hyödyntämisessä ilmenevien haasteiden ratkaisuun, tiivistää Laine.

Hän itse tutkii hankkeessa kuluttajakäyttäytymistä ja mm. brändäyksen roolia hyönteistuotteiden normalisoinnissa ja kuluttajien hyväksynnän saavuttamisessa. Hyönteiset ovat tästä näkökulmasta vain konteksti ja samoja periaatteita voidaan soveltaa muihinkin tuotteisiin ja ilmiöihin.

-On huomattavasti helpompi tehdä hyvää työtä, kun ymmärtää asiakastaan ja osaa lähestyä asioita hänen näkökulmastaan, Laine muistuttaa.

Syksyllä myös opiskelijoille tarjotaan aiheesta kaksi työpajaa. Tampereen yliopiston tekniikan opiskelijoiden konenäön kurssin harjoitustyössä ratkotaan hyönteiskasvatuksen haasteita automatisaation ja digitalisaation avulla. Toinen on tuotteistamiseen, brändäykseen ja markkinointiin keskittyvä intensiivikurssi, jolla opiskelijat ja yrittäjät ratkovat näihin liittyviä haasteita yhdessä.

-Tarvitaan vain innovatiivisia ja ennakkoluulottomia tekijöitä, tienraivaajia, jotka eivät hyväksy vallitsevaa maailmantilaa vaan uskaltavat uskoa mahdollisuuksiin ja lähteä rohkeasti keksimään kokonaan uutta, Laine pohtii.

Mikäli ötökkäbisnes valtavine potentiaaleineen alkaa kutkuttaa, ota yhteys hankkeen tutkijoihin ja anna innovatiivisuutesi pelastaa maailma, tai edes oma lompakko.

Puuvillan kauppakeskuksessa järjestetään 30.10.2019 suuri hyönteistapahtuma, jonne kaikki ovat tervetulleita.

-Ja ei, en ole biologi, vaan laskentatoimen ja rahoituksen KTM, joutuu Karolina usein vastaamaan.

Lisätietoja:
Projektitutkija Karolina Laine, p. 050 596 9231, karolina.laine(at)utu.fi
Projektitutkija Joanna Asumus, p. 050 476 6831 , joanna.asumus(at)utu.fi
Yliopistonlehtori Anu Lähteenmäki-Uutela, p. 050 520 0799, anu.lahteenmaki-uutela(at)utu.fi

Teksti: Katri Anttinen
Kuva: Grasshopper Brothers Oy